Hiljainen Mies: Puiden ylle kaatuu aurinko ja muut

Lumpeela Julkaisut

Hiljainen mies on mystinen hahmo, jonka elämässä näyttää tapahtuneen yhtä ja toista vuosien varrella. Aikansa kokemuksia kasattuaan äänekkyyttä kaihtava miehemme on päättänyt tarttua akustiseen kitaraan ja puristaa kokemukset laulujen muotoon.

Hiljaisen miehen debyyttialbumi on yhdentoista leppoisan poprock-raidan kokonaisuus, jossa hiukan rokataan, vähän poppaillaan ja suurimman osan ajasta otetaan rauhallisesti. Hiljaisen Miehen ympärille rakentunut yhtye osaa kyhätä pienistä palasista miltei hartaita hetkiä, joissa menneiden aikojen henki heiluttelee folkahtavia helmojaan pikkunättien biisien yllä. Hiljainen Mies ei ole vokalistina vavisuttava, mutta näin kotikutoisessa tunnelmoinnissa puolittainen lausunta luettakoon vahvuudeksi.

Vauhdikkaimmillaan bändi on kiekon puolessavälissä kun ryhmä rokkaa retrohenkisesti Likinäköinen hurmuri ja Jolla -raidoilla. Samoin kaihoisista fiiliksistä erottuu loppupuolella soiva Laskeudun sun planeettasi syliin, jossa on havaittavissa jopa pientä ristomaisuutta, mikä ei koskaan ole huono asia.

Esikoinen on vaikeasti yhteen sopiva joukko kappaleita, joita yhdistää toki moni asia, mutta joista ei synny kovinkaan ehyttä tarinaa. Kiekolta löytyy kaikkea hiukan, mutta mitään ei riittävästi, joten Hiljaisen Miehen syvin ääni jää kaikesta henkilökohtaisuudesta huolimatta hiukan epäselväksi.