The Huligans: Ram

Omakustanne

Tamperelainen rock-yhtye luottaa perseelle potkivaan rujoon rock-säröön ja rokisti svengaavaan poljentoon. Suoraviivaisuudestaan huolimatta nelikko onnistuu luomaan biiseihinsä mukavan grooven väreilyn ja yhdentoista kappaleen komea pässikantinen pitkäsoitto onnistuukin puskemaan kipakasti takamuksille. Pyöräähän tässä ei missään nimessä olla keksimässä mutta puhkikulutetuistakin aineksista saadaan toimivalla näkemyksellä aikaan maistuva kakku.

Laulaja-kitaristi Erik Valkaman rupinen ääni sopii jyrään erinomaisesti eikä biisikynäkään ole tylsimmästä päästä. Sen lisäksi että vaikkapa kiivas Ride Me High, riehakas I´m Fine, väreilevän rento Get Out, pianomausteilla mollissa svengaava Talking Heads tai kolkuttelevasti svengaava All The Best puraisevat koukuillaan pakarasta, on yhtyeen kaikesta rujoudestaan huolimatta sulavasti rullaavassa roketissa sen verran hyvä imu että plätty kuulostaa kerta kerralta paremmalta. Toki tällaisessa perusmeiningissä on väkisinkin hiukan ideallista tyhjäkäyntiä mukana, mutta täyteen ahdetussa karsinassaan Huligaanit ovat sieltä mielenkiintoisemmasta päästä. Eikä todellisia huteja onneksi ole. Rauhallisemmin pohdiskeleva karhea Explorer on kasvatuksineen ihan perusteltua vastapainoa, mutta jää silti hiukan kipakamman materiaalin jalkoihin. Omalaatuisesta persoonasta nelikkoa ei voi syyttää, mutta tuttuja elementtejä hyödynnetään sulavasti. Hyvä perusrokettilevy!