Levyarvio

UMO Jazz Orchestra: Primal Mind

Julkaistu: 11.09.2010
Arvostelija: Jani Ekblom

UMO

Kun UMO Recordings -sarjan ensimmäinen osa, aiemmin tänä vuonna ilmestynyt Pekka Pohjola -julkaisu Beauty And The Beast, esitteli bassokenraalin taidonnäytteitä, on arkistosarjan kakkososassa sähkökitaran vuoro esittää suurinta roolia. Primal Mind – UMO Plays the Music Of Raoul Björkenheim. Live in Helsinki 1991 -levy koostuu UMOn ja Raoul Björkenheimin konsertista Jumo Jazz Clubilla toukokuussa 1991. Kyseisenä iltana kantaesitettiin Primal Mind, Björkenheimin säveltämä teos big bandille ja soolokitaralle.

Yhdeksänosainen, Björkenheimin ensimmäinen iso orkesteriteos UMOlle esitettiin osin kitaristin oman yhtyeen Krakataun avulla. 1980-luvun puolivälistä toimineen, improvisaatioon pohjanneen Krakataun tarkoitus oli nimensä mukaisesti tuottaa sähköisiä purkauksia. Tämä kuuluu myös Primal Mindilla, jossa nimenomaan Björkenheimin kitara ryöpsäyttelee vapaasti ilotulitellen, voimakkaasti tai ei, monipuolisesti ja laajalla skaalalla; johan sen tiesi progemieskin, jotta kitara on oiva soolon soittoon.

Vaikka sekä UMOn Pepa Päivinen (tenorisaksofoni), Teemu Salminen (tenorisaksofoni), Pentti Lahti (alttosaksofoni) ja Esko Heikkinen (trumpetti) että Krakataun Tom Nekljudow (rummut) ja Uffe Krokfors (kontrabasso) nousevat esiin solisteina, on Primal Mind paljossa Björkenheimin näytöstä. Teoksen jokainen osa rakentuu hänen kitaransa luomien soundien ympärille, ja niitä miehellä riittää. Björkenheimin liikkumista metallisen rajusta sooloilusta melkein huomaamattomaan hinkkailuun saa hämmästellä, ja nyansseista kasvavista eroista rakentuukin tämän teoksen maailma.

Albumilla on paljon hienoa, kuten esimerkiksi se, kuinka nätisti Björkenheim naittaa yhteen 14-henkisen big band -orkan luoman soundin sekä oman yhtyeensä Krakataun jostain rockimprovisaation suunnilta irtoavan sointinsa. Lopputuloksena on jämäkän jazzperinteen ja uljaana soivan sähkökitaramaailman kuuma yhteensulautuminen, joka vapaamuotoisuudessan tuskin innostanee soittofetisistejä. Avantgardistisen kitaramöykän ystäville Primal Mindin sen sijaan pitäisi kelvata.

Hienointa tällä Primal Mind -julkaisulla on, kuinka läsnäolon tuntee. Voi hämmästellä sekä soittoa että omia reaktioitaan.

Lukukertoja: 2996

Rekisteröidy niin voit kommentoida levyä

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:

Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.

Mitkä kommentit tullaan poistamaan:

Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).

Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
Tähdet: Muista, että keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
 <a> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>