Valkyrend Variete: Kesä (EP)

Valkyrend Variete kirvoitti ylisanoja mm. allekirjoittaneelta neljän vuoden takaisella Kaihomieli valpas minillään, jolla metallin parista folkin ääreen siirtyneet trubaduurit esittivät mystisyyttä huokuvia kappaleita ihmisistä, luonnosta sekä tietysti Äiti Maasta.

Sama kiireetön meno jatkuu viiden biisin mittaisella Kesä-kiekolla, tosin esityskielenä toimii tällä kertaa ainoastaan ensimmäinen kotimainen. Viisas siirto yhtyeen puolelta, sillä hienot lyriikat pääsevät nyt aiempaa paremmin esille. Nuotio räiskyy taustalla, akustiset kitarat helisevät ja soivat jälleen voimalla, eikä yllä avautuva tähtikatto muuta kuin kirkastu matkan varrella.

Avauksena soiva Säteet (viimein saapuvat) huokuu puhdasta lämpöä sekä rentoutta, tuoden kuin varkain mieleen 70-luvun alun Pink Floydin. Valkyrend Variete alustaa näin estradin, jolla kuullaan seuraavaksi kesäistä folkkia eri mausteilla. Nimibiisi Kesä keikkuu aivan kuin metsänväki olisi päättänyt pistää tanssaten pyhillä paikoillaan, mystinen Valokaste, joka nousee minin upeimmaksi saavutukseksi, raottaa puolestaan tämän maailman takana ja lomassa olevia paikkoja. Mausteeksi väliin livautetaan latinalaista paloa huokuva Mestar Plok ja kaikki päättyy nuotion rätinään sekä vaimeaan soittoon, kun Muistot (…lämpö poistuu) sulkee esiripun.

Valkyrend Variete on löytänyt oman polkunsa, joka vie yhtyettä yhä selkeämmin kohti luvattua maata. Nyt kun julkaisutahtia saataisiin vielä hiukan kiristettyä, edes vuodella tai kahdella.