Julkaistu: 19.06.2010
Arvostelija: Mika Roth
DR2
Ahkerasti Suomessa vieraillut brittitrio Die So Fluid julkaisee jo kolmannen pitkäsoittonsa. Neljän vuoden takainen Spawn of Dysfunction esitteli suurelle yleisölle yhtyeen, jonka soundissa kohtasivat alternativerockin räminä, kevytmetallin raskaus sekä punkrockin räkäisyys.
Näistä aineksista on luotu lukuisia menestystarinoita ja esikoisen perusteella DSF näytti liittyvän tuohon ryhmään, toisin kuitenkin kävi. Erinomaisen avauksen jälkeen kakkosalbumi Not Everybody Gets A Happy Ending jatkoi pitkälti samoilla linjoilla, mutta jäi selvästi debyytin taakse kappalemateriaalinsa puolesta ja sama suuntaus on havaittavissa myös kolmannella yrityksellä
Laulaja/basisti Grog on edelleen nainen paikallaan, mutta jokin yhtyeen päivittyneessä kaavassa silti mättää pahemman kerran. Selkein ongelma on kappalemateriaalin tasapäistyminen, eikä leuat paikaltaan täräyttävien ässien totaalinen puute ainakaan helpota tilannetta. Die So Fluid kuulostaa kyllä omalta itseltään, mutta turhan usein tuntuu, että nämä biisit on pitkälti kuultu jo aiemmilla levyillä, ja vielä nykyistä tarttuvampina versioina. Parhaimmillaan kipaleet pureutuvat yhä tummien aiheiden ytimeen, mutta liian usein bändi päätyy joutokäynnille. Kolmaskaan yritys ei tuo siis muassaan sitä kaivattua läpimurtoa, sillä The World Is Too Big for One Lifetime osoittautuu yhtyeen tähän mennessä heppoisimmaksi pitkäsoitoksi.
Raskasta rockia pienillä metallin ja punkin sävyillä soittava britti-trio.
Grog - laulu ja basso
Drew Richards - kitara
Al Fletcher - rummut
Kotisivut: www.diesofluid.co.uk
(Päivitetty 19.06.2010)