Molly Hatchet: Justice

SPV/Steamhammer

Vuodesta 1975 lähtien lähes tauotta pitkin maailmaa buugannut southern rockin jätti Molly Hatchet ei anna periksi. Ei vaikka moni olisi lyönyt jo aikoja sitten hanskat tiskiin, ei vaikka bändin viimeinen Yhdysvaltain listoille noussut albumi julkaistiin 26 vuotta sitten. Ei vaikka läsnä on enää yksi alkuperäisjäsen, ei vaikka southern rock on auttamatta ulkona valtavirrasta, eikä muutosta mihinkään näistä asioista näy horisontissa.

Justice tekee nimensä mukaisesti oikeutta yhtyeen pitkälle historialle. Albumin yksitoista kappaletta kertaavat aiemmilta kiekoilta tuttuja kuvioita, mutta soitossa on sitä samaa vanhaa säpinää kuin aikojen alussa. Biisit eivät enää pamahda otsalohkoon aivan samalla voimalla kuin alkuvuosina, mutta siitä huolimatta siivuissa on ideaa. Vokalisti Phil McCormack mylvii, puhkuu ja puhaltaa edelleen kuin reilu parikymppinen sälli konsanaan, mikä on elintärkeää näin tiukasti perusasioihin pureutuvassa musiikissa. Bobby Ingram ja yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen Dave Hlubek tiputtelevat puolestaan kitaroistaan joitain ensiluokan riffejä sekä melodioita, jotka hälventävät viimeisetkin kehäraakki-väitteet. Maininnan ansaitsee myös kiippari John Galvin, jonka panos monilla raidoilla on korvaamaton.

Molly Hatchet siis elää ja hengittää edelleen, ja yhtye kulkee kolmannellatoista pitkäsoitollaan vakaasti omaa tietään. Vaikka aika on ajanut miehistä ja heidän musiikistaan auttamatta ohitse ei se tarkoita automaattisesti sitä, että työt pitäisi lopettaa. Yhtyeen sanoin; I´m Gonna Live `Til I Die.