Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani: Valon pisaroita

Warner

Tuure Kilpeläisen uusi albumi tasapainottelee iloisen lattarimeiningin ja hiukan suomalaisemman lähestymistavan välillä. Alkuun pieni arvausleikki. Kumpaan mahtaisi näistä lauluista kukin kuulua: Sinä olet vapaa, Vaeltava aave, Kanna mukanasi unelmaa, Musta sulhanen? Ikään kuin levylaulaja olisi sulkenut kotimaisen minänsä kellariin ja laittanut oven säppiin, mutta pirulainen on kerta kerran jälkeen murtautunut uksen läpi kuin Jack Nicholson Hohdossa ikään. All work and no play makes Finnish song-writing mind dull?

Kelpo pop-rockia aiemmilla omilla albumeillaan veivannut tuottelias lauluntekijä tekee selvää pesäeroa menneisyyteen. Jonkinlainen Meksiko-herätys on tapahtunut ja sen myötä musiikki on mennyt iskelmällisempään suuntaan, vaikka lokerointi typerää onkin. Erään valtakunnallisen, 44-128-vuotiaille suunnatun radiokanavan soittolistasta päättävät henkilöt ainakin kusevat Nalle Puhin suosikkiherkkua ihan niagarana. Levyllä on vähintään kymmenen radioon sopivaa biisiä ja viisi potentiaalista sinkkuhittiä.

Uusi lattari-linjaus on maukas, mutta harmittavasti se jää hiukan puolitiehen. Suomalainen tunnelmointi on välillä ihan paikallaan (nimiraita, kaunis Lohtu ja Gösta Sundqvistista muistuttava Tuulipallo), mutta kun mollirämpyttelyä on puolet albumista, se alkaa puuduttaa. Levyä on kypsytelty neljä vuotta ja siinä välissä Kilpeläinen on tehnyt muille tukun komeita biisejä. Hänelle itselleen on jäänyt käteen muun muassa Musta sulhanen, jolla joku bändi, jonka nimeä kukaan ei muista, osallistui joskus euroviisukarsintaan.

Levyn parhaat hetket löytyvät sieltä rempseämmältä osastolta. Unkarinsyreenit, Sinä olet vapaa ja Rakkaudella on nälkä huutavat pääsyä kuluvan suven soundtrackille. Lämpöä tarjoavan käsityön nimen nerokkaasti samantyyliseen musiikkiin yhdistävä Meksikolainen viltti tuo keitokseen jopa ripauksen Afrikkaa. Pisteitä heruu myös ole-sanan käytöstä yhtä aikaa kahdella eri kielellä. Täytyy vain toivoa, että joku näistä rullaavammista kipaleista on se tämän albumin kesähitti. Niissä myös mainio bändi irrottelee eniten.