Chain Reaction: Cutthroat Melodies

Kolony

Puolan maan hurjien toinen täyspitkä haiskahtaa vahvasti viskille ja nahkabuutseille. Anti on korskean kookasta ja komeaa, kuten bändin korskean kookkaasti ja komeasti puettu promo antaa ymmärtääkin. Karjut poseeraavat baaritiskillä Jack Daniel´s-lasillisten ja sikarinsavun kera, joten ennakkoluuloisena odotin musiikinkin olevan hikistä rokettirollia. Todellisuudessa orkesteri esittää tuhdisti groovaavaa, jonkinlaiselta Volbeatin ja In Flamesin hybridiltä tuntuvaa mättöä.

Chain Reactionin tasaisen tappavasti eteenpäin jyskyttävä tahti pitää kuulijan ihmeen hyvin hyppysissään, vaikka Cutthroat Melodies ei varsinaisesti pääse monipuolisuudella tai omaperäisyydellä kukkoilemaan. Bändin melodiakäsitys muistuttaa vahvasti edellämainittuja göteborgilaisia, mutta ennen kuin asia pääsee häiritsemään, vokalisti Bartonin karski tulkinta ja rock´n´rollaavasti etenevä riffikavalkadi hillitsevät kielenkantaa. Tästä huolimatta kyse ei ole mistään Volbeat-kopiosta – kyllä Chain Reactionin tyylissä sen verran iso annos metallia on.

Irrallisiksi jäävien välisoittojen tahdittama albumi on soundeiltaan asianmukaisen ärhäkkä, mutta pahin ähky pidetään poissa suomalla (akustisillekin) melodioille runsaasti tilaa. Biisit ovat melko samasta puusta veistettyjä, mutta eroavat toisistaan juuri ja juuri tarpeeksi, jotta kokonaisuus jää enemmän yhtenäisen kuin puuduttavan puolelle. Moneen otteeseen pelastavana tekijänä toimii nimenomaan vokalisti Barton, joka taipuu tylymmästä rähinästä maksimoimaan melodisemmalla vaihteellaan kertosäkeiden tarttuvuuden. Cutthroat Melodies on ilman muuta mieluisa annos tarttuvuuden ja turpaanvedon ystäville, vaivoinaan silti hölmöt välisoitot ja kasvottomuuskin. Chain Reactionilla on selvästi hyvä juttu meneillään, joten ehkäpä se kuuluisa kolmas kerta räjäyttäisi pankin?