Stereo Total: Baby ouh!

Disko B

Saksalais-ranskalainen Stereo Total kävi allekirjoittaneelle tutuksi kolmetoista vuotta sitten, kun yhtyeen toinen pitkäsoitto Monokini ilmestyi. Synapopin, elektro-rockin ja matalan teknologian humoristinen yhdistelmä toimi jo tuolloin, eikä yhtyeen juuri ilmestynyt yhdeksäs pitkäsoitto lähde suotta muuttamaan toimivaksi havaittua kaavaa.

Albumi on edeltäjiään asteen rockimpi, suoraviivaisempi ja etenkin kiekon alkupuolella pop-koukut osuvat usein kohdilleen. Samalla sampleja on karsittu kovalla kädellä, mutta Francoise Cactus ja Brezel Göring kompastelevat edelleen tuttujen teemojen äärellä. Alaskan laulumelodiaan pohjautuva avaruuskaikuilu ja Andy Warholin hurmaava kerronta vievät helposti mukanaan, eikä klassikoksi luokiteltava Brigitte Fontaine laina Barbe à Papa voisi sopia kaiketi paremmin minkään muun yhtyeen repertuaariin.

Aivan yhtä onnistuneeksi siirroksi ei voi sitä vastoin kutsua Kraftwerkin Tour de France coverointia. Herkullisista lähtökohdista huolimatta lo-fin kuninkaallinen pari ei saa aikaiseksi oikein mitään, vaikka kappaletta on työstetty niin, ettei sitä tahdo edes tunnistaa düsseldorfilaisten teokseksi. Bändin vahvistunutta otetta rockista alleviivaat puolestaan Pedro Almodóvarin kynästä alkujaan lähtenyt I Wanna Be a Mama sekä Corbeaun kasarirokkaus Illégal.

Tällä kertaa esiintymiskielinä palvelevat ainoastaan ranska ja saksa, vaikka biisien nimistä iso osa onkin peräisin englanninkielisestä kulttuurimaailmasta. Eräs Stereo Totalin helmasynneistä on albumien venyttäminen, eikä Baby ouh! muodostu poikkeukseksi. Seitsemäntoista raitaa on pitkä matka, etenkin kun sen varrelle osuu pari epäonnistunutta lainaa, sekä joitain mitäänsanomattomia raitoja tyyliin Divines handtasche, Babyboom ohne mich ja Larmes de métal. Selkeä ongelma on myös materiaalin samankaltaisuus joka osoittaa, että duon kollektiivinen idea-allas alkaa hälyttävissä määrin kuivua. Olisikohan aika tehdä seuraavaksi jotain ihan muuta ja ottaa mukaan mahdollisesti uusia yhteistyön tekijöitä?