Burzum: Belus

Byelobog Productions

Musiikissa ei ole kyse niinkään äänistä kuin mielikuvista, joiden luomisessa äänet sattuvat vain olemaan suureksi avuksi. Pohjimmiltaan ulkomusiikillisten seikkojen väheksyminen on falskia. Tämäkin arvostelu yritti muodostua lähes valmiiksi yllekirjoittaneen päässä ennen kuin itse levy pääsi edes pihalla muoveista. Vaan jospa kuitenkin pieneksi toviksi yrittäisimme unohtaa syyt, joiden takia herra Hukkanen ei ole aasainuskoisten parissa suoranaisesti suosittu, ja keskittyisimme ainoastaan tähän hänen uusimpaan kuunnelmaansa. Se lienee luvallista nyt, kun levyn työnimi Valkoinen jumala kaikeksi onneksi muuttui täsmällisempään muotoon.

Musiikillisesti Belus on suoraa jatkumoa Filosofemille, viimeiselle Kristian Larssån Vikernesin ennen vankilaa julkaisemalle levylle. Pelkän kiippariambientin sijaan soitto kulkee jälleen epäarjalaisten kitaroiden, rumpujen ja basson varassa. Tyylikin on sitä mukaa jälleen perinteisempää, jos moista sanaa nyt voidaan ylipäänsä käyttää tämäntyyppisestä, yksinkertaisia riffejä toistamalla hypnotisoivasta musiikista.

Black metallin tulevaisuus vaikuttaa pitkästä aikaa Baldrin ja Apollon valaisemalta. Mikä tahansa lajityyppi näyttää voimansa juuri puristien kammoksumilla tuotoksilla, ja niin nytkin. Belus on kypsään ikään ehtinyttä mustuutta. Norjankielinen vokaaliraita muistuttaa useimmiten enemmän laulua kuin epäinhimillistä örinää. Myös levyn kuulas soundimaailma melankolisine kitaroineen on genren konventioihin suhteutettuna lähes miellyttävä. Ottamatta lukuun kiihkeämpiä hetkiä kuten Sveddans ja Keliohesten, seesteisyys pääsee hetkittäin jopa unettamaan, mutta antaa kummasti uskottavuutta kertomukselle jumalan jokavuotisesta kuolemasta, matkasta halki manalan ja lopulta jälleensyntymästä.

Yhdentoista vuoden odotuksen jälkeen Belus on varmaa mannaa faneille, mutta mikä tärkeintä, myös varteenotettava tutustumislevy, jos Burzum on jäänyt hämärän peittoon. Vaikka suoranaisesta ylösnousemuksesta ei kannata puhua, eheä ja tunnelmallinen kokonaisuus sisältää sopivassa suhteessa vanhaa ja uutta. Nyt pitäisi enää onnistua unohtamaan ne tiettyjen piirien jumalallistamat ulkomusiikilliset lausunnot.