Mazgani: Ladies & Gentlemen, Introducing... Mazgani

Fading Ways

Pujopartaisen, alakerran vanhaa vihtahousua muistuttavan Mazganin sielu käryää isolla liekillä. Raastavan rakkauden, synnin ja yksinäisyyden riuduttama runoilija kutsuu roihua taltuttamaan kovimman luokan sammutuspartion. Ja vähintään Mooses, Jeesus ja kelpo saavillinen pyhää vettä paikalle tarvitaankin, kun portugalilainen singer-songwriter Mazgani purkaa sydäntään Pohjoismaiden markkinoille kootulla albumillaan.

Introducing... niputtaa tuoreehkon Tell The People -EP:n perään viiden biisin otoksen muutaman vuoden takaiselta debyyttilevyltä Song Of The New Heart. Ensimmäisen puoliskon tuore materiaali koukuttaa mukaansa tummalla ja kulmikkaalla svengillään. Kitaravetoinen ryhmä kolistelee voimakeinoja kaihtamatta eteenpäin poppamies Mazganin murahdellessa väkevää luolamiesbluesia ja ulvahdellessa epätoivoisia rukouksia kohti korkeuksia.

Esikuviaan Mazgani ei ole yrittänytkään peitellä. Tom Waitsin, Leonard Cohenin ja Nick Caven haamut nyökkäilevät hyväksyvästi, kun vahvasti kaiutettu kitara huojuu ja kaartelee lähes Marc Ribotin tapaan. Sopivasti maanisella ja intensiivisellä otteella yksinkertaisista aineksista on saatu puristettua esiin mehukas ydin. Ilmassa on jatkuvasti vaaran tuntua.

Puolivälissä ote kuitenkin kirpoaa ja touhu hukkuu täysin tapettiin. Kuvitteellisen b-puolen ainoaksi valopilkuksi jää Iberian niemellä pieneksi hitinpoikaseksi kivunnut Somewhere Beneath This Sky. Vasta miehisessä iässä laulajanuransa aloittaneen hepun urakehitys näyttää silti lupaavalta. Täysin ehjää pakettia eri kokoonpanoilla tallennetuista sessiosta ei ole saatu liimattua, mutta kasassa on silti kelpo käyntikortti uusia aluevaltauksia ajatellen.