Jermaine: Jermajesty

GAEA

Kaksi levyllist� melodista emo/punk/indie-rockia julkaissut Jermaine ottaa kolmannella albumillaan suunnakseen stadionit. Jermaine Jacksonin lapselta nimen varastanut Jermajesty on t�ynn� maailmojasyleilevi� melodioita, kaikuisia kitaroita ja suurpiirteisi� lyriikoita. Ei yhtye kuitenkaan miksik��n puukakkoseksi ole muuttunut, vaan mukana on sopiva m��r� nuorekasta energiaa.

Ykk�skappale Don�t Be a Stranger toimii oivana johdatuksena nyky-Jermainen maailmaan. Yksinkertaisella, mutta toimivalla melodiakoukulla varustettu kappale on kuin tehty suurille areenoille. On suuri v��ryys, jos biisist� ei muodostu edes pienoista hitti�. Yhteislauluun yllytt�vi� koukkuja on ripoteltu pitkin levy�, mutta avauksesta suunta on v�ist�m�tt� alasp�in.

Jermajesty on nauhoitettu liven� studiossa, mutta se ei erityisemmin tuloksessa kuulu. T�m� on kehu, sill� yhtye soittaa todella tiukasti yhteen. Studiohinkkauksen poissaolo kuuluu ehk� eniten ilmavassa ja yhten�isess� yleissoundissa.

Albumi siis kuulostaa hyv�lt�, mutta osa s�vellyksist� j�tt�� kylm�ksi. Esimerkiksi When the World�s Asleep ja Sparks eiv�t todenn�k�isesti kest�isi klassista "akustinen kitara ja laulu" -testi�. Yhtye tasapainottelee samalla hyvyyden ja keskinkertaisuuden rajalla kuin amerikkalainen Jimmy Eat World, johon erityisesti Home Is Where the Heart Isin kertos�e viittaa.

Jermajesty j�� kuitenkin selke�sti positiivisen puolelle. Don�t Be a Strangerin lis�ksi kohokohdiksi nousevat Demons ja Safe and Sound, jotka tuovat harmittomien kappaleiden tasapainoksi mukavaa rosoa. Vaikka Jermaine ei viel� saa aikaiseksi mit��n t�ysosumaa, on sen valitsema suunta oikea.