Metsatöll: Äio

Spinefarm

Turisaksen ja Finntrollin johtaman folkmetal-rintaman nouseviin rykmentteihin lukeutuva Metsatöll marssii folk-tantereen eksoottisinta laitaa esittäen kappaleensa omalla äidinkielellään, viroksi. Kielivalinnan lisäksi yhtyeen musiikkia leimaa laulaja-kitaristi Markuksen yksitoikkoinen laulutapa sekä ohuesti soivat perinnesoittimet. Näillä eväillä Metsatöll-ukot ovat kuitenkin nousseet kotimaassaan suuriksi sankareiksi ja tuoreen Spinefarm-sopimuksen avulla yhtyeen tavoitteena on saavuttaa suurempaa suosiota myös maansa rajojen ulkopuolella.

Äiolla Metsatöllin kappaleet ovat parhaimmillaan vaanivan tarttuvia. Ohuesta kantele- tai säkkipillimelodiasta, monotonisesta laulusuorituksesta ja laiskasta keskitemposta huolimatta useampikin kappale onnistuu saamaan jalkaa nytkymään ja lyijykynät muuttumaan rumpukapuloiksi. Riittävät koukut on piilotettu päälle päin vaarattoman kuuloisiin rytmityksiin ja laulumelodioihin. Tunnin massiivisesta levymitasta löytyy myös paljon vaihtelua biisien välillä, vaikkei levyä silti mielellään yhdeltä istumalta kuuntele.

Vaihtelusta huolimatta Äion yleisilme on tylsänpuoleinen. Muutama nopeatempoisempi biisi piristäisi kokonaisuutta kummasti, samoin kuin kitaran turhan komppaavan roolin muuttaminen ja, noh, vähän lahjakkaampi laulaja. Tuntiin mahtuu myös muutama ikävän vaisu ralli, joskin myös laadukkaita sävellyksiä on toki levyllä paljon. Kui rebeneb taevas, Vägi ja võim sekä Jõud antavat jo kolmestaan kuulijalle paljon, ja siten yksi hyvän levyn tärkeimmistä ominaisuuksista täyttyy - sillä on biisejä, joita kuulija tykkää kuunnella.