Reckless Love: Reckless Love

Universal

Reckless Love edustaa oikeastaan kaikkea sitä mitä sitä musiikinkulutus-menneisyydestään haluaisi unohtaa, kuopata lopullisesti ja vaieta kuoliaaksi. No ei vainen, ei hävetä myöntää että itsekin on teininä luukuttanut yhtä jos toista tukkahevin legendaa, ihan niitä kaikkein karmeimpiakin kuten vaikka Poisonia… huhhuh… Joka tapauksessa, lähtökohdat Reckless Loven debyytin syynäämiseen olivat vatsanpohjaa kipristelevät – joko hautaan plätyn jonnekin pihan nurkkaan yön pimeimpinä tunteina tai sitten tylytän sen kuin julmaakin julmempi indierunkkaileva musiikkijournalisti-wannabe. Ja miten lopulta kävi – lue eteenpäin.

Bändin imago, kansien visuaalinen ilme, laulun nimet… Eissaatana, eikö tästä spedeilystä nyt vieläkään ole päästy eroon…Ja vielä kotimainen, Kuopiosta Helsinkiin kotiutunut kolliretkue ja julkaisijana ennenkin melko epäilyttäviä kotimaisia ”tuotteita” väkisin myynyt maailmanjätti Universal. Lähtökohdat ovat siis pahasti pakkasen puolelle. Mutta onneksi realismin tajua löytyy tältäkin pallilta sen verran ettei ole koiraa karvoihin katsominen. Mitäs se musiikki itse kertoo?

Kun levyyn syveltyy alun puoliväkinäisen pikakelauksen jälkeen syvemmin, täytyy myöntää ettei nelikko juurikaan häviä alkuperäisille esikuvilleen. Ei Reckless Love missään nimessä mikään uusi Gunnarit ole, saatikka Kiss tai Van Halen. Vaikka ehkä haluaisivat olla? Mutta mutta… kyllä tätä pääasiassa positiivista nahkahousu-poseerausta mieluummin kuuntelee kuin väsynyttä Poisonia ja mitä niitä nyt oli… Biisit ovat kuitenkin se pääasia, ja niissä Reckless Lovella on mukavan tarttuva imu. Kyllä One More Timea hoilaa mukana vaikka pöksyjen neonväriset cowboy-rimssut saavatkin pidättämään oksennusta. Badassin kaltaiset jykevämmin huuliaan lipovat hard rockin lohkareet löytävät sisäisen Vince Neilinsä vaikka sellaista todellista aitoa rockin vaaran tunnetta ei synnykään. Ei se kasvoille nouseva hymykään silti huono saavutus ole, kun kyseessä EI oikeasti ole mikään vähättelevä virne. Jos kerran tukkaheviä pitää alkaa tekohengittää vielä yhdelle uudelle vuosikymmenelle, on Reckless Love-albumi siinä työssä ihan kelvollinen työväline. Hetkittäin mennään jopa hyvän puolelle.

Yksittäisiä parhauden hetkiä on mm. oikeasti hitikäs kertsikeskeinen Beautiful Bomb, joka vastusteluistakin huolimatta jää päähän kuin häkä. Kimaltelevaa dynamenttia, ällöttävyyteen asti menevästä makeudestaan huolimatta koskettaa kyllä makunystyröitä. Tummasyisemmin glitteröity Romance yhdistää oivasti uhkaavan säkeen korkeuksiin asti kurottavaan kertoon jossa yhtyeen stemmat nostavat peukun ylöspäin. Ja onhan siellä se pakollinen tilutusväliosakin…Eli mitään maailmaa mullistavaa omaa ei todellakaan ole luvassa mutta haudasta kaivetuista aineksista osataan jauhaa oikein toimivaa lajityyppinsä kermaa. Mahtiballadi Sex on nimeään myöten sen verran ällöttävä kasaridiskon viimeisten hitaiden fritsunimemis-anthem, että se pään pyörittely ja hervoton hihityskin irtoavat. Mutta ihan aikuisten oikeasti, moisen reaktion aiheuttavat SÄVELLYKSET ovat vähemmistössä. Reckless Loven debyytti on hyvä levy!

Kommenttien keskiarvo:

JuhaT kommentoi 05.03.2010:

Pisteet:

Harvinaisen tökerö levynkansi.