Stam1na: Viimeinen Atlantis

Sakara

Paska ja kusi. Muiden muassa näiden sanojen avulla Antti Hyyrynen kertoo edessä siintävästä maailmanlopusta Stam1nan uusimmalla albumilla. Hyyrysen maalailu kolmannesta maailmansodasta ihmisen ja luonnon välillä ei kerro meille sinänsä mitään uutta, mutta äärimmäisellä tavalla tulkitut tekstit ovat omiaan herättämään ihmisiä viimeistään siinä vaiheessa, kun tulevaisuuden likaisuutta konkretisoidaan paskan ja kusen läsnäololla - joskaan pelkästään rumien sanojen varaan tekstien voima ei jää. Todella erityisen Stam1nan esilletulosta ympäristöasioissa tekee kuitenkin bändin tämänhetkinen suosio. Hieman ympäristötietoisempia ostajia löytyi Suomesta jo viikon levyn julkaisun jälkeen yli 15 000.

Upean levyn ihmiset ovat ostaneet. Viimeinen Atlantis on moniulotteinen albumi, jolla Stam1na on vuoroin räyhäkkäimmillään, popeimmillaan ja sinfonisimmillaan koskaan. Kappaleita kuljetetaan odottamattomiin suuntiin ja jotkin kappaleet ovat kokonaisuuksinakin melkoista pureskelua vaativia, kuten Elämän tarkoitus pirteydessään ja Tsunami vahvassa progressiivisuudessaan. Levyllä kuullaan niin mahtipontisia popstemmamyrskyjä kuin maailmanlopun blast-maalailua, unohtamatta mielipuolista punk-meininkiä, jos tilanne sitä vaatii. Draaman kaari pysyy kuitenkin ehyenä ja tunnelma yltyy parhaimmillaan sykähdyttäväksi, kun koko yhtye rakentaa fiilistä yhteistyöllä, kuten esimerkiksi Eloonjäänyt-kappaleessa tapahtuu.

Teema-albumin maskin takaa löytyy kuitenkin se vanha tuttu temppu: hyvät kertosäkeet. Viimeinen Atlantis on ennen muuta ylistys tarttuville kertosäkeille ja melodiselle nerokkuudelle, joiden avulla biisit toimivat myös kokonaisuudesta irrotettuina, niin kuin popkappaleiden pitääkin. Nimenomaan kertosäkeistä kun levyn biisit mieleen jäävät, eikä se ole mikään ihme, kun kuuntelee millaiset kertsit Pakkolaskun, Jäteputkiaivojen ja Eloonjääneen kaltaisista mestariteoksista löytyy.

Kliinisen ja mielipiteitä jakaneen Rajan (2008) jälkeen ei tullut toista hutia. Tuli viiden tähden levy.

Kommenttien keskiarvo:

JuhaT kommentoi 26.02.2010:

Pisteet:

Ympäristöteema ärsyttää. Ei ole Stam1nalla debyytin voittanutta.

wellu kommentoi 26.02.2010:

Pisteet:

Mielestäni sävellystyö on parasta sitten debyytin, mutta sanoitusten heikkous ärsyttää. Ei ympäristöteemassa mitään vikaa ole, mutta kun se tuodaan esiin tuhat kertaa kuullulla ja naivilla tavalla, se pistää ärsyttämään.