The Ruby Suns: Fight Softly

Memphis Industries

Kolmisen vuotta sitten vaikutti vielä siltä, että The Ruby Sunia johtava kalifornialaislähtöinen muusikko-tuottaja Ryan McPhun oli löytänyt Uuden-Seelannin pohjoissaarelta itselleen lokeron, jossa toteuttaa paikoin villejäkin ideoitaan. Sea Lion, tuon ajan tuote, oli pirskahteleva, kepeästi psykedeelinen ja moniäänisesti muuttuvainen, ennen kaikkea miellyttävä albumi, jossa oli paljon vanhan psykedelian peruja hieman jonkun Panda Bearin tapaan. Vähän uneliasta, auringonkelottamaa mutta rytmisesti virkeää popmusiikkia, jonka vaikutteiden skaala oli lavea kuin päiväntasaaja pitkä. Vaikkei Sea Lion ollut mikään täysosuma, oli se päämies McPhunin veikeä ja varsin lupaava taidonnäyte sen hieman sisäänpäinkääntyneestä luonteestaan huolimatta: sen perusteella miehestä olisi voinut odottaa tulevan modernin psykedelian kärkinimiä.

Sea Lion luotasi leikkisästi tuntematonta maailmaa ja etsi lapsenomaisella innolla, kun taas uutukainen Fight Softly tuntuu löytäneen jotain konkreettista ja ehkä hieman odottamattomasta suunnasta. Sea Lion kylläkin päättyi kahteen hieman elektronisempaan biisiin, mutta ne eivät täysin paljastaneet mihin suuntaan McPhun tulisi liikkumaan. Sea Lionin orgaanisuus on nimittäin muuttunut Fight Softlyn liki täydelliseksi koneellisuudeksi. Vaikkei kaikista maailmanmusiikivaikutteista ole luovuttu, on Fight Softly yleisilmeeltään huomattavasti aiempaa yksioikoisempi levy. Etsiminen on muuttunut löytämiseksi mutta ei riemua tunnu missään – kymmenen biisin kokonaisuus polkee lähinnä paikoillaan.

Sävelkynän tylsyys on ollut tähän asti McPhunin suurin ongelma, ja eikä uutukainen tuo tähän mainittavia muutoksia. Sea Lionilla tätä puutetta sai osin peitettyä kasaamalla rungonraakileen ylle kerroksittain tavaraa, mutta koleassa elektronisen popin maisemassa se on jo vaikeampaa, psykedeelisyydestä huolimatta. Vain Cinco, Dusty Fruit sekä oivasti nimetty Olympics On Pot muistuttavat siitä, että yhtyeellä oli mahdollisuus nousta tyylilajinsa etujoukkoon. Nykyään melko laveaksi paisuneella uuspsykedelian kentällä The Ruby Sunsilla kuitenkin riittää kilpailijoita, eikä ainakaan Fight Softlylla ole mitään asiaa niihin kahinoihin, joissa jo osin mainittu Animal Collective tällä hetkellä on hyvinkin suvereeni.