Julkaistu: 12.03.2003
Arvostelija: Miika Jalonen
Chophouse Records/Surfdog
Jason Newsted on kirmannut monella suunnalla erottuaan Metallicasta. Entisen emo-orkesterin vahva painoarvo on taannut Newstedin lukuisille projekteille ehkä kohtuuttomankin paljon huomiota niiden tähänastisiin ansioihin nähden, mutta mikäs siinä: Newstedin menneisyys takaa hänelle eräänlaisen metallin vanhemman valtiomiehen roolin ja toki myös mahdollisuuden hyödyntää tuota asemaa näinä täsmämarkkinoinnin ja imagonrakennuksen luvattuina aikoina, kun tarve tuotteistaa itsensä on melkein välttämätöntä jos haluaa päästä esille. Tällä kertaa Newstedin innokkuus on toiminut katalyyttina kahdelle saman levy-yhtiön julkaisemalle projektille. IR8 vs. Sexoturica on nauhoitettu jo 90-luvun puolivälissä. Levyllä soittaa kaksi triomuotoista superkokoonpanoa, joista kummassakin Jason Newsted laulaa ja bassottelee Exoduksen Tom Huntingin soittaessa rumpuja. IR8:n kitaristina on niin Steve Vain sidekickinä kuin sooloartistinakin vakuuttanut Devin Townsend, jonka viime vuosina tekemät musiikilliset kaaosteoriatutkielmat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Sexoturicassa kitarat hoitaa Sepulturan Andrea Kisser.
IR8 ja Sexoturica soittavat kumpikin suhteellisen suoraviivaista thrashia, jonka hallitsevin elementti on Jason Newstedin sinällään toimiva, mutta melko yksitotinen örinä. Metallica-aikoinaan Newsted kertoi useasti olevansa undergroundimman ja rosoisemman meiningin ystävä. Ilman päällekkäisäänityksiä nauhoitettu IR8 vs. Sexoturica on vahvistus ja näyttö Newstedin ambitioista, ehkä jopa eräänlainen alkuvoimaa etsivä statement kontrastina samoihin aikoihin nauhoitetun Loadin mahtipontisille paisutuksille. Musiikissa on voimaa ja energiaa, mutta levystä huokuu kuitenkin sisäänpäinlämpiävän terapiaprojektin henki. Sexoturica on kokoonpanoista aavistuksen lähempänä punkia, mutta muuten eroja ei juuri ole. Vahvin yksittäinen biisi on IR8:n Colossus, joka on kokonaisuutta hitaampi ja raskaampi, selväpiirteinen heavy-anthem.
Papa Wheelie on varsin merkillinen tuttavuus. Maastopyöräilyä harrastava Jason Newsted laulaa ja soittaa kitaraa, basistina on Newstedin kotia lähellä olevan maastopyöräkaupan omistaja Joe Ledesma. Chophouse Recordsin kotisivujen mukaan Papa Wheelien kokoonpano on varsin eläväistä sorttia, periaatteessa bändi on päätäntävaltainen kunhan paikalla on vähintään kaksi maastopyöräilijää (?!). Kotisivujen mukaan yhtye ei myöskään koskaan harjoittele biisejä eikä soita niitä juurikaan yhtä kertaa enempää. Live Lycanthropy on nauhoitettu studiolivenä muutaman kymmenen yhtyeen lähimmän ystävän läsnäollessa vuonna 2002. Ja jotta lupaavan mystinen asetelma olisi täydellinen, tietysti täydenkuun aikana! Asetelma on siis erittäin mielenkiintoinen, mitä Papa Wheelien musiikki ei ikävä kyllä ole. Sen sijaan se on melko tavanomaista hevipunkia, jonka keskinkertaisuutta edes Jason Newstedin valoisa persoona ei pelasta. Hienoista lohtua kyllä tarjoaa toive siitä, että spontaani ja musiikillisesti avoin Newsted oppisi suuntaamaan energiaansa hieman fokusoidummin – uskon, että innostettuna ja sopivissa olosuhteissa hän voisi soittaa mielellään vaikka Värttinän levyllä. Jason, jos luet tämän: On varmasti mukavaa olla vapaa Hetfieldin ja Ulrichin rajoittavan tarkkailun ikeestä, mutta sinulla olisi taitoa ja kykyä tehdä muutakin kuin iloitella puolivillaisissa sessioissa. Kanna jo vastuusi ja käytä vaikutusvaltaasi hyvään! Varasta rikkailta ja anna köyhille! Auta edes sokea leski tien yli!
