Julkaistu: 07.02.2010
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Bella Union
Yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä liikkui bändeineen jossain runollisen folkin ja indiepopin välimaastoissa parin vuoden takaisella kuudennella albumillaan Saltbreakers. Tällä numero seiskalla osaavat soittajat Karl Blau, Steve Moore ja tuotannostakin vastaava Tucker Martine ovat yhä vahvasti mukana, mutta muitakin soittajia käytetään. Pakettia on pelkistetty entisestään Veirsin runotyttö-laulun ja akustisen näppäilyn ympärille, jota kuorrutetaan useammalla biisillä kuultavalla kuorolaululla ja jousikvartetilla. Kiireetön näppäily ja pelkistetty haaveellinen kaiho toimii Veirsillä loistavasti – kappalemateriaalin herkkyys nousee ihan uuteen lentoon pieni on kaunista -teeman mukaisella tyylittelyllä. Vain pieni sipaisu jousta tuohon, pieni pianokuvio tähän ja tuosta lähtee toteava laulu. Ilmaisu ei kuitenkaan missään kohtaa ole mitenkään töksähtävää, vaan vaivaton rauhan tunne mahdollistaa tummasyisen hypnoosin synnyn. Eli Veirs ei missään nimessä ole ainakaan laskussa – mutta kuinka pitkälle July Flamen liito kantaa?
Aina vain pidemmälle, tuntuu kun levy on pyörinyt sen kymmenen kertaa. Kuin vaivihkaa ja leppoisasti koukuttavat sävellykset ulottuvat kepeän viattomista, aamunraikkaista ja leikkisän raukeista I Can See Your Tracksistä ja Sun Is Kingistä nimibiisin kohtalokkaamman ja viipyilevän tarttuvan laajakangasnäppäilyjunnauksen kautta Where Are You Driving?in banjonäppäilevään ja komeasti kasvavaan kamarifolkiin sekä sieltä pienillä sipaisuilla ja tyynellä hymyllä Silo Songin reippaan eläväisesti keinuvaan orkestraatioon. Little Deschutesin kaltainen kohtalokkaampi pianoilmaisu toimii kepeämmän puolen kanssa upeasti vastapainona. Summer Is The Championia voisi vahingossa tituleerata jopa vauhdikkaaksi. Erityisen hienona yksilönä esiin nousee When You Give Your Heart. Vaikka pääasiassa tasaisen kiireettömään haikeiluun voisi kuvitella nopeasti turtuvansa, on Veirsin tuoreimman levyn materiaalissa sen verran vahvasti sekä sielua, imua että ilmeikkyyttä, ettei tylsistyminen iske päälle. Alkuvuoden kaunein hiljainen hetki, jossa soi musiikki. Muotovalioita kannesta kanteen.
Yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä liikkuu bändeineen jossain runollisen näppäilyfolkin ja runsaammin orkestroidun popin välimaastoissa.
Linkki: www.lauraveirs.com
(Päivitetty 07.02.2010)