The Black Box Revelation: Silver Threats

T for Tunes/PIAS

Belgialainen The Black Box Revelation -duo sai jo debyytillään (Set Your Head On Fire, 2007) aikaiseksi melkoista kuhinaa, ja miksipä ei, White Stripes -tyyliselle autotallirockille tuntuu olevan aina tilausta, vaikka rumpali ei Meg Whitelta näyttäisikään. Silver Threats jatkaa hyväksi havaitulla kaavalla ja meno on alusta alkaen mukavan letkeää ja yksinkertaista. Ääneltään nuorta Iggy Popia muistuttavan laulaja-kitaristi Jan Paternosterin ja rumpali Dries Van Dijckin yhteistyö toimii hyvin, eikä biiseissä ole liiemmin valittamista, vaikka suurin osa materiaalista onkin samasta puusta veistettyä. Silti aina uupumuksen tunteen hiipiessä kohti kuulijaa bändi kääntää kulkuaan juuri sopivasti, mikä onkin yksi levyn parhaista puolista. Yksinkertaisella paletilla pienikin muutos tuntuu suurelta, joten esimerkiksi akustisen kitaran suoma intiimimpi ote kuulostaa kuluneisuudestaan huolimatta virkistävältä.

On turha väittää, että BBR tarjoaisi varsinaisesti mitään uutta tai poikkeuksellista, mutta tältä levyltä tuntuu vain turhalta vaatiakaan mitään hyvää meininkiä kummempaa. Silver Threats sisältää tuttuja, mutta mieluisia aineksia juuri sopivan annoksen: rosoista rokkisoundia, yksinkertaisen koukuttavia riffejä, dekadenttia välinpitämättömyyttä, herkkää hyräilyä, hyvää fiilistä ja tietenkin huuruisen päätösnumeron. Kokonaisuutena siis ilman muuta toimiva ja tasapainoinen albumi. Vaikka onkin vielä turhaa punnita Silver Threatsin kestävyyttä pidempiaikaisessa kuuntelussa, niin arvelenpa ainakin omalta osaltani sen soivan ensi kesänä tiuhaan sekä autostereoissa että myös puistomankassa.