Olli Ojajärvi Trio: Out of Mind

Ricky-Tick

Aika usein pieni on suurta ja enemmän on vähemmän. Ja aika usein pienen tavoitteleminen johtaa suuriin lopputuloksiin (tai pitäisi kai sanoa: suuren tavoittelemisen välttäminen). Olli Ojajärvi, muun muassa Kannaste-Ojajärvi Quartetin ja UMO -big bandin riveistä tuttu saksofonisti, on luottanut soolodebyytillään juuri näihin pienuuden ja suuruuden välisiin suhteisiin. Yhtyeen nimi kertoo, että levyllä soittaa vain kolme ihmistä. Mitään ei voi lisätä eikä mitään kannata poistaa.

Out of Mind on ensialkuun nautittuna jokseenkin nimensä veroinen teos. Se on helppo jättää taustalle, mutta viettelee kuuntelemaan kuin huomaamattaan, vahingossa ja kirkkain silmin. Minun kirjoissani tällainen tunne kertoo siitä, että musiikki on tehty vilpittömästi; artisti pyrkii seuraamaan omaa visiotaan ja luottamaan intuition ohjaavaan voimaan. Ja osaavissa näpeissähän intuitioon antautuminen tuottaa sulaa kultaa. Out of Mind on väljyydessään ja vaivattomuudessaan vahva levy.

YLE:n studioilla alkujaan radiokäyttöön nauhoitetulla levyllä soittavat Ojajärven lisäksi basisti Jan Simmons ja rumpali Markku Ounaskari. Rytmikaksikko antaa Ojajärven soitolle tilaa muttei jää turhaan taustalle. Ojajärven, Simmonsin ja Ounaskarin soitossa on niin paljon lämpöä ja taitoa, että levyn voisi kuunnella kolme kertaa perätysten keskittyen joka kerralla eri soittimeen. Kaikesta kuulee, että levy on tehty musiikki mielessä, ei markkinat tai maine. Out of Mindia ei todennäköisesti kuule latten äärellä keskustan kahvilassa.

Yhdeksästä sävellyksestä pysäyttävin on pisin raita, levyn keskipisteenä toimiva hitaalla askelluksella hurmaava With You. Pelkistäminen ja soittamatta oleminen kulminoituu Simmonsin bassosooloon ja sen jälkeisiin hetkiin, jolloin rummut ja saksofoni liittyvät seuraan omaan, rauhalliseen tahtiin. Silloin melkein haistaa post-koitaalisen tupakan tuoksun. Eivätkä kahdeksan muutakaan kappaletta ole With Youta välittömämpiä. Tunnelma on mahdollisimman intensiivinen ja otteessa pitävä Stones Tonesin alusta Timbuktu (Far Awayn) loppuun. Ja toisin kuin lakanoiden välissä tapahtuvan lihan ilojen suhteen, uusintakierros on suorastaan naurettavan helppo suorittaa. Kunhan haroo kättään Play-nappulan suuntaan.