Julkaistu: 24.11.2009
Arvostelija: Jani Ekblom
Omakustanne
Reilu vuosi sitten savopunkrock-airue Street Rovers Union julkaisi esikoisjulkaisunsa ja nyt tarjolla on toisen EP:llisen verran samaa kamaa. Ei tietenkään samaa, mutta kuusi biisiä hyvin vetreää ja nopeasti liikkuvaa, tyylikästä punkrockia, jonka niveliä voitelee hyvin valitut garagemausteet.
Ja siinä se. Antaumuksellisen vauhdikkaita raitoja pehmennetään paljolti uruilla, laulaja Teuvo tulkitsee karheasti ja venytellen – juuri musiikille sopivaan tapaan – ja taustalaulut ovat kuin oppikirjasta. Parhaimmillaan meininki on 2012:n viimeisessä biisissä Armageddon Sunday, joka surffilta tuoksuvasta alustaan huolimatta on niin lähellä Dead Kennedysiä kuin vain voi päästä ilman että on Dead Kennedys. Eikä se suinkaan ole moite – mielihyvän väreet selässä kertovat siitä ettei ole lainkaan hassumpaa, että Teuvo tässä biisissä kaiken lisäksi onnistuu kuulostamaan hyvin paljon Jello Biafralta.
Viimeisen biisin viehkeydessä piilee myös koko muun julkaisun ongelma: muotonsa puolesta lähinnä genrensä valioyksilöitä muistuttavat viisi ensimmäistä biisiä eivät jaksa innostaa, kun niissä ei sitten kuitenkaan ole mitään muuta. Ne ovat hyviä vetoja, mutta periaatteessa ne on kuultu tuhansia kertoja. Tämä olisi loistava EP, jos se sisältäisi kuusi Armageddon Sundayn kaltaista konventiosta piut paut välittävää biisiä.
Savonlinnalainen garagerockin ja punkin välimaastoissa tiukalla katu-meiningillä paahtava yhtye.
Myspace: www.myspace.com/streetrovers
(Päivitetty 24.11.2009)