Joseph Arthur: Nuclear Daydream

Fargo

Ohiolaisen Joseph Arthurin viides albumi Nuclear Daydream julkaistiin Yhdysvalloissa jo kolme vuotta sitten. Nyt albumi näkee päivänvalon myös Euroopassa kuuden bonuskappaleen ryydittämänä. Eipä vanha mantere kuitenkaan paljoa olisi menettänyt, jos albumi olisi jäänyt vain jenkkien herkuksi. Nuclear Daydream on nimittäin taiten tehty, mutta armottoman tylsä kiekko.

Joseph Arthurin suurin meriitti taitaa olla se, että hän on Peter Gabrielin löytö. Nuclear Daydream ei tätä asiaa muuta. Arthurin ääni on kieltämättä paikoin maukkaan rosoinen ja sovituksiin on nähty standardia enemmän vaivaa, mutta kappaleissa ei ole jälkipolville kertomista. Ne eivät ole varsinaisesti huonoja, mutta niiden erottaminen toisistaan tai jonkin nostaminen toista paremmaksi vaativat ponnisteluja. Kappaleet pyörivät usein yhden idean ympärillä, jota toistetaan kyllästymiseen asti.

Nuclear Daydreamin ympärillä pyörii mystinen tylsyyden aura. Jo kappalelistan lukeminen uuvuttaa: You Are Free, Don’t Tell Your Eyes, Can’t Let You Stay, My Eyes Follow You, I Love You ja niin edelleen. Kuuntelemisen urakkaa ei helpota myöskään se, että kahdentoista varsinaisen levyraidan perään on tyrkätty kuusi kappaletta lisää. Taustamusiikkina Nuclear Daydream on toimivaa, mutta lähempää tarkastelua se ei kestä.