Prince of Assyria: Missing Note

Kning Disk

29-vuotias tukholmalainen Ninos Dankha on siunannut itseään komealla taiteilijanimellä. Nimellä Prince of Assyria ei paljoa lähdetä nöyristelemään, eikä siihen Dankhalla ole tarvettakaan. Irakilaissyntyinen, mutta Ruotsissa lähes koko elämänsä asunut artisti kuulostaa debyytillään Missing Note tusinan verran levyjä tehtailleelta kokeneelta ketulta – positiivisessa mielessä. Vain loppulevyn notkahdus paljastaa sen, että rutiinia vielä puuttuu.

Prince of Assyrian surumielinen folk-pop on vähäeleistä ja harkiten sovitettua. Heti avauskappale Another Love Song säväyttää jousien, huilujen ja lyömäsoittimien rikkaalla käytöllä, mutta suurimman huomion varastaa kuitenkin Dankhan elämänmakuinen ääni. Saatteessa mainitut Leonard Cohen ja Nick Cave antavat hieman suuntaa, mutta lähimmäksi Dankhan alarekisteri tulee kuitenkin The Nationalin Matt Berningeriä. Koskettavat Tears of Joy sekä What Ever You Want kuulostavat myös musiikillisesti erehdyttävästi The Nationalilta. Plagioinnin makua ei vertailusta huolimatta suuhun jää.

Ensimmäisen kuuden kappaleen ajan tulee hämmästeltyä, miten täydestä tuntemattomuudesta nouseva artisti pystyy loihtimaan niin monipuolista, vivahteikasta ja rikasta materiaalia. Viimeiset neljä kappaletta sukeltavat kuitenkin pahasti, varsinkin kun vertailukohteena on vakuuttava alkulevy. Prince of Assyria hyödyntää loppupäässä enemmän lauluäänensä ylärekisteriä, mikä on paha virhe. Kappaleissa kuten We As People ja Sleep Tight hän onkin yhtäkkiä tavallinen kuolevainen muiden keskinkertaisten lauluntekijöiden joukossa. Emotion Lacesissa Dankhan syntyperä kuuluu mukavasti, mutta itse kappale jää päämäärättömäksi haahuiluksi. Ilman lopun notkahdusta kyseessä olisi vuoden yllättäjä, mutta tällaisenaankin Missing Note nostaa Prince of Assyrian kiinnostavimpien uusien nimien joukkoon.