Ignis Fatuus: Fiends

Omakustanne

Suomalaisesta metallikentästä löytyy silloin tällöin bändejä, kuten Ignis Fatuus, joita kuuntelemalla ei voi kuin ihmetellä, miten paljon suunnatonta lahjakkuutta pieneen maahan voi mahtua. Viimeisen 20 vuoden aikana suurimmat musiikilliset talentit ovat valuneet metallimusiikin syliin, osa paremmalla, osa hieman vaatimattomammalla menestyksellä. Vuosien varrella on käynyt hyvin selväksi se, että kaupallisella menestyksellä ja lahjakkuudella on hyvin harvoin tekemistä keskenäään.

Ignis Fatuus kertoo Fiends-levynsä saatteessa tarjonneensa teosta useaan levy-yhtiöön, vailla suurempaa vastakaikua. Tästä sisuuntuneena Oulun miehet päättivät julkaista Fiendsin vapaasti internetissä, ja bändin kotisivuilta levyn voi tällä hetkellä käydä imuroimassa kuka tahansa. Ilman taloudellisia tavoitteita tehdyssä Fiendsissä kuuluu rakkaus musiikkiin, sekä vuosien varrella kuunneltuihin bändeihin. Ignis Fatuus mainitsee vaikutteikseen Nocturnuksen, Pestilencen ja Deathin, ja kyllähän nämä ilman muuta Fiendsillä kuuluvat. Kuulijalla saattaa nousta mieleen myös vielä astetta koukeroisemman deathin obscure-osasto, kuten Atheist, tai vaihtoehtoisesti Dan Swanön soolotuotanto.

Ignis Fatuus on tehnyt debyytillään harvinaisen hienoa työtä, tekudeath-mies viihtyy varmasti Fiendsin parissa. Biisit rönsyilevät valtoimenaan, kuten tyylisuuntaan kuuluu, mutta pysyvät kuitenkin ihan hyvin kasassa. Kokonaisuus on hallittu, ja seassa on todellisia helmiä, kuten nimikappale Fiends. Rajuimmat nykimiset niskalihaksiin aiheuttaa kuitenkin synkkä Through The Night, joka poikkeaa kolkkoudessaan hieman levyn muusta materiaalista. Levyn päättävän Tearsin soolotulitus kuulostaa myös siinä määrin hyvältä, että se tulee nostaa näin erikseen esiin. Alkuun siellä täällä kuultava puhdas laulu saattaa hieman ihmetyttää, mutta korva tottuu nopeasti. Kun Fiends on pyörähtänyt muutamaan otteeseen soittimessa, alkaa rajumman vokalisoinnin ja laulun yhtäaikaisuus omalaatuisine sointeineen jopa miellyttää. Siellä täällä nousevat esiin kertosäkeitä muistuttavat sointukulut, mutta Ignis Fatuus ei päästä kuulijaa ihan näin helpolla. Biisi tempautuu äkkiä toiseen suuntaan, eikä mielenkiinto pääse lopahtamaan. Hyvä levyhän tämä on vanhalle jäärälle, valonpilkahdus modernin metallin teennäiseen pimeyteen!