Julkaistu: 14.11.2009
Arvostelija: Jani Ekblom
Universal
Tapahtunut tähän asti, lyhyt versio: Helsingin Sanomat päättää selvittää mitkä laulut ovat suomalaisten "onnen lauluja". Reilut 12 000 vastausta myöhemmin lopputulos on selvä. Suomen onnellisin laulu on Lauri Tähkä & Elonkerjuun kappale Kimpale kultaa. Se saa yli 6000 ääntä, kun kakkoseksi sijoittunut Eppu Normaalin Jackpot saa tyytyä 4000 ääntä vähempään. Kolmosella onkin sitten vain 659:n äänen saalis. Ja niin eteenpäin. Yksimielisyys löytyy ja siinä se, kunnes joku haistaa rahantekomahdollisuuden.
Valtakunnan johtavan mielipidemuokkaajaan äänestys toi selvästi esiin ainakin sen, millä taholla tämän maan suurin tai paras markkinointikoneisto vaikuttaa. Kuka on voinut välttyä Tähkän sinänsä hauskoilta kasvoilta tai yhtyeen musiikilta (ilman että on kategorisesti kieltäytynyt seuraamasta mitään mainosrahoitteista mediavälinettä)? Kysynpä vaan. No, tästä ja muutamista muista ”onnen lauluista” on nyt julkaistu kokoelma covereita. Mukana on kahdeksan Universalille tai sen alamerkeille levyttävää laulajaa sekä Paula Koivuniemi, Terhi Kokkonen, Chisu ja Puppa J. Sovituksista vastaavat Joel Melasniemi ja Antti Lehtinen, soittelemassa on monenmoista ammattilaista. Ja hyvin soittavatkin.
Biisivalinnat ovat periaatteessa mainioita, ja varmasti ne kertovat ainakin jotain suomalaisesta onnesta. Mukana on äänestyksessä enemmän tai vähemmän menestyneitä biisejä, sekä sen ulkopuolelta valittuja – usein uuden vuosituhannen – biisejä, joiden yhteys onneen jää osin hieman epäselväksi, mutta jotka tahoillaan ovat olleet suosittuja. Tulkinnoissa sen sijaan on vähemmän kummasteltavaa.
Kauko Röyhkän näkemys Pepe & Paradisen Aamusta on osaltaan mainiota jatketta miehen keväiselle yhteislevylle Rättö ja Lehtisalon kanssa, mutta jotenkin hyvin valju: Röyhkä ei oikein osaa laulaa kuin omia kappaleitaan ja yritys peittää se hönkimällä hennosti jää yritykseksi, mutta tunnelma on silti vilpitön. Paremmin maaliin osuu miehen Terhi Kokkosen kanssa esittämä Pieni ja hento ote, vaikka biisistä välittyvä onni tulkinnanvaraista onkin. Toinen alisuorittaja on Tommy Lindgren, jonka laulama Käyn ahonlaitaa kyllä tällaisenaan kuuluisi edesmenneen Aholaita-kaupan valikoimiin.
Mutta ei siinä vielä kaikki, vaan pahemmaksi mennään. Ikään kuin parin vuoden takainen pyhäinhäväistys Melkein vieraissa – Tribuutti Leevi and the Leavingsille ei olisi ollut tarpeeksi, on katsottu hyväksi että Lauri Tähkä pahoinpitelee Gösta Sundqvistin perintöä tulkitsemalla Itkisitkö onnesta -kappaleen jokaisen kulmakuppilan viikonloppukaraoken tuttuun tyyliin – vielä niin että lopputulos kuulostaa Neon 2:lta. En tiennyt, että Tähkä on surkea laulaja – kuuluun siihen melko onnellisten ihmisten joukkoon, jotka ovat välttyneet melkein täysin miehen ja yhtyeensä musiikilta – ja vaikkei Sundqvistkaan taidokas laulaja ollut, oli hänen esityksissään aina tyyliä ja uskottavuutta. Vaikka kai tässäkin maassa edelleen on kolkkia, joissa saa kaivattua kunnioitusta huutamalla monotonisesti.
Noin yleisestikin tuntuu, että tämmöinen ”tähtikatraana” mainostettu joukkio ei kovin kummoinen ole. Chisu suoriutuu Kellä kulta, sillä onni -kappaleesta asiallisesti, Paula Koivuniemi on Paula Koivuniemi Paratiisinkin kimpussa, Vesterinen on melko persoonaton Ihmisten edessä eikä Kristiina Wheelerkään kovin kummoiselta kuulosta Tiina menee naimisiin -biisin mikin takana, vaikka biisi huuliharppuineen muuten on yksi hauskimmista versioista tällä levyllä. Miinuspuolelle laskeutuvat myös Mikko von Hertzen, jonka tyyli ei istu Nils-Eric Fougstedtin Romanssiin – kuten ei sähkökitarakaan – sekä Koivuniemen ja Tähkän yhdessä esittämä Kulkuri ja joutsen, jonka taika ei nyt toivottavasti ole iäksi kadonnut.
Onnen laulut -levyn kohokohdiksi nousevat Puppa J:n letkeästi ja banjolla säestettynä tulkitsema PMMP:n Matkalaulu, pedal steelin sävyttämä ja Olavi Uusivirran hartaasti laulama pieteetillä sovitettu Laulu oravasta sekä selvästi yli muiden nouseva Janne Laurilan näkemys voittajakappaleesta Kimpale kultaa. Laurila ei todennäköisesti voisi pilata yhtäkään levyn kappaleista, onhan hän tämän joukkion paras tulkitsija. Suvereenisti. Se ei kylläkään pelasta albumia, jonka olemassaolon ainoa syy on vuoden suurin kulutusjuhla. Onnea mukanaolleille.
Kokoelmia koti-Suomesta ja suuresta maailmasta.