Tampo: Tampo

Helmi Levyt

Mm. edesmenneen Markku Peltolan yhtyeessä soittaneista jäsenistä koostuvan Tampon samanniminen esikoislevy esittelee hyvin maanläheisen mutta silti ajoittain korkeuksiin nousevan yhtyeen. Pääasiassa haitarin, akustisen kitaran, puhaltimien ja erinäisten perkussioiden luoma äänimaailma hellii ja tökkii, kun sovitukset ovat vähäeleisiä ja niistä välittyy jonkinlainen ikiaikainen spiritualistinen henki. Tampo esittää musiikkia, jota pitäisi kuunnella syvällä metsässä, tai jossain muualla missä maailma ei häiritse.

Kusti Vuorisen, Tommi Laineen, Nuutti Vapaavuoren ja Simo Laihosen maailmanmusiikillinen instrumentaalifolk tuntuisi nimittäin kertovan ja tulevan paikoista joita ei ole. Siinä kuulee erilaisten maailmankolkkien musiikillisia perinteitä, ja siinä kuuluu myös jäljet suomalaisugrilaisen shamanismin toimituksista. Junnataan, poukkoillaan ja haahuillaan, mutta aina niin, että rennot, ajoittain jopa raukeat biisit liikkuvat vapaasti ja kehittävät itseään pienin muutoksin. Tämä tuntuu luomumusiikilta.

Tarttumapintaa on hyvin vähän, ja niin kuuluu ollakin, paitsi ehkä biisissä Prinsessa ja puoli valtakuntaa, joka kuulostaa siltä kuin ruotsinlaivan tanssiyhtye olisi eksynyt aroille jammailemaan. On se ainakin hauska, mutta näin kotikuuntelussa kokonaisuudesta nousee päällimäiseksi ajatukseksi kuitenkin se, että eihän tätä voi levyltä kuunnella – pitäisi päästä todistamaan lavalla. Minimalistisesti, ajoin jopa melkein krauttaavaasti etenevät ja pienin sulokkain yksityiskohdin maustetut biisit haluavat luureista ulos, vapaasti temmeltämään.