Dingo: Live

Edel

N�in Dingon viimeksi lauteilla joskus vuonna 1994, kun 80-luvun ihmeyhtye teki ensimm�ist� paluutaan. Pikkukaupungin ison ravintolan salissa yhtye soundasi kovalle, el�m�n janoiselle sek� uskomattoman vaaralliselle - vaikka koskettimissa olikin Pete Nuotiota noina vuosina tuurannut Pave Maijanen. Kuten historia kertoo, paluu j�i lyhytik�iseksi ja samoin k�vi my�s pari kertaa my�hemmin. Klassinen kokoonpano hajosi lopulta vuonna 2002, mutta koska Dingo on aina ollut sama asia kuin Pertti �Nipa� Neumann, b�ndi puskee edelleen eteenp�in.

DBTL-festareilla viime kes�n� ��nitetty live ei h�ik�ise soundeillaan, mutta nuorista soittajista kasattu taustab�ndi kuulostaa l�hes yht� vaaralliselle kuin �se ainoa oikea� silloin kauan sitten. Settilista pit�� sis�ll��n tietysti ne olennaiset numerot, jotka otetaan vastaan juuri sill� samalla hurmoksella, joka nosti b�ndin listojen k�rkeen 80-luvun puoliv�liss�. Lyhyen intron per��n kiskaistavassa L�hetyssaarnaajassa Neumannin ��ni hapuilee hetken, mutta napakka soitto paikkaa tilannetta, ja kun yleis�� on v�h�n laulatettu, ei alkukankeudesta ole en�� tietoakaan.

Livelevyt joutuvat aina taiteilemaan sill� ep�m��r�isell� rajalla, mit� kannattaa ja ei kannata tehd�, ja kuinka rosoiseksi lopputulos kannattaa j�tt��. Koska iso osa kappalemateriaalista on l�ht�isin 80-luvulta, soundeja on luonnollisesti p�ivitetty ja biisej� siin� sivussa uudelleensovitettu. Etenkin Sin� ja min� sek� Nahkatakkinen tytt� saavat nuorennuksesta uutta nostetta, kun taas isot hitit Levoton tuhkimo ja Autiotalo kiskaistaan selv�sti varmemman p��lle. Tasapaino on silti kohdallaan, mist� b�ndille pisteet.

Dingon suuruuden p�ivist� on jo yli kaksikymment� vuotta, mutta silti yhtye saa yh� yleis�st��n irti suunnattoman ��nen. Siin� yksist��n on jo riitt�v�sti syyt� julkaista live-levy, joka on vain harmillisen lyhyt. Studio bonus-raita Indiana j�� hurmoksellisen live-esiintymisen j�lkeen l�hinn� sivuhuomioiksi.