Julkaistu: 21.10.2009
Arvostelija: Jani Ekblom
Rabbit Ilsn / More Than Sounds
Päivitin pitkästä aikaa suhdettani tähän aina mielenkiintoisena näyttäytyneeseen yhtyeeseen, ja ehkä aika oli tehnyt siinä määrin tehtävänsä, että jouduin vaihtamaan lempilevyäni. En nimittäin juurikaan välittänyt Frivolvolin edellisestä Who Needs Maps When We Got Time -levystä sen ilmestyessä, mutta näin puolitoista vuotta myöhemmin se osoittautui huomattavasti vahvemmaksi kokonaisuudeksi kuin sitä edeltänyt The False Security Program, jossa musiikki-ilottelun tappaa täysin yksioikoinen laulu.
Niiden, jotka tuolla aiemmalla levyllä laulaneen Mikko Suikkasen lähdön jälkeen pettyivät Jussi Kaholan astetta feminiinisempään tulkintaan, kannattaa ehdottomasti päivittää kokemuksensa Blades Of Steelillä. Miehelle on nimittäin kasvanut kivekset äänihuuliin ja sitä niin kutsuttua munaa löytyy nyt kiitettävästi enemmän kuin aiemmin, jos se nyt kenellekään kynnyskysymys on tai oli – onhan Who Needs Maps... loppujen lopuksi musiikillisesti niin vahva paketti, että olisi ollut toisaalta ihan sama vaikka Kahola olisi hihitellyt nokkahuiluun. Tunnistettava hänen äänensä kuitenkin edelleen on.
Musiikillisesti Blades Of Steel on oiva jatke Frivolvolin katalogissa, ja vähän edeltäjäänsä raskaampi. Paikoin luisutaan jopa sille hitaalle ja raskaalle alueelle josta mm. Fun tunnetaan paremmin. Mutta Frivolvolille kyse on vain mausteesta, koska ei yhtye ominta itseään ole mihinkään kadottanut. Ote on tiukka, tulkinta paikoin hyvin maanista, ja yhtyeen poukkoilu valitsemassaan hc:n sukuisessa lajikkeessa saa toisaalla eeppisen ilmavia sävyjä ja toisaalla betonisaappaat, joista se pyrkii eroon. Melodisuutta tuntuisi löytyvän entistä enemmän, mutta sitäkin vain hyvin kaoottisessa muodossa.
Blades of Steel tuntuu hyvin luontevalta jatkeelta Who Needs Mapsille vaikkakaan se ei onnistu samanlaisessa kitetyttämisessä kuin Maps suhteessa edeltäjäänsä. Toisaalta se taas tuntuu irtiotolta aiempaan, koska se selvästi kurottelee useampaan suuntaan ja on siksi monipuolisempi – kuulijalle myös helpompi. Aika näyttää onko tästä edeltäjäänsä paremmaksi, mutta kovin kaukana se ei siitä missään tapauksessa ole.
Tamperelainen poukkoilevaa raskasta hooceetä paahtava nelikko.
Jussi Kahola - baritonikitara ja laulu
Matte Saari - rummut
Antti Äikää - kitara
Samuli Pyykkönen - basso
Linkki: www.frivolvol.com
(Päivitetty 21.10.2009)