Tiilipiippu: Kuinka jokaisen piipun sisällä on piilotiilipiippu

Suomu

Tiilipiipun ensijulkaisun "pikkukakkospainoksesta" (37 kpl) yksi kopio löysi perille Desibelin huomaan. Toijala-Tampere-Ikaalinen-Kittilä -akselilta tulevan yhtyeen paksuihin muovikoteloihin pakattu levy Kuinka jokaisen piipun sisällä on piilotiilipiippu sisältää yhdentoista kappaleen verran omaehtoista räimettä, outoa huumoria ja täsmälleen sitä, mitä tekijät ovat tahtoneet tehdä. Edellisen listan viimeinen kohta on positiivinen asia, kaksi aiempaa tässä yhteydessä eivät niinkään.

Käsitellään järjestyksessä, aloitetaan "omaehtoisesta räimeestä": Tiilipiippu on yhtye, joka kertoo soittavansa "äy-punkkia" tai "HC-pilipalipoppia". Kuvaavaa, ja paperilla hauskaakin, mutta tässä tapauksessa lähinnä tuskallista. Punk on jossain taustalla, mutta kotinauhoitussoundien, konerumpujen ja synatorvien sekamelska ei lämmitä lähdökohdista huolimatta. Entä sitten "outo huumori"? Sitä nimenomaan, mutta sen verran outoa ja kummallista, ettei se herätä muita tuntemuksia kuin ärtymystä. Jostain kumman syystä mieleen hiipii Jumalan ruoska, mutta jos ja vain jos siitä on riisuttu KAIKKI Jyrki Nissisen nerokkuus, korvattu orgaaninen soitanto tylsällä kotistudiokatkulla, revitty tuhannen silpuksi ja paskannettu päälle. Tulos: ätlöä limaa, jonka lähes muodottomiksi sulaneet sattumat viittaavat johonkin hyvään, mutta joka ei houkuttele muuta kuin vetämään vessan.