Alamaailman Vasarat: Huuro Kolkko

Laskeuma

Kotimaisen musiikkikentän yksi mielenkiintoisimmista kulmakivistä on vihdoin tehnyt konseptialbumin! Eräänä päivänä Alamaailman Vasarat vastaanotti nimettömänä pakettina 64 laatikollista pölyttyneitä perhoskokoelmia ja kellastuneita päiväkirjoja. Nämä kokoelmat ja päiväkirjat olivat Suomen ehkä suurimman unohdetun tieteilijän elämäntyö. Yhtye ei voinut jättää materiaalia huomioimatta, joten siitä työstettiin albumi.

Tutkija, seikkailija Huuro Kolkon intohimo oli jo pienestä pitäen erilaiset hyönteiset ja perhoset. Kasvaessaan 1850-luvulla kasvitiede oli suositumpaa, mutta kukaan ei saanut käännettyä hänen päätään. Häntä kiinnostivat nimenomaan elävät organismit ja niiden elämänpiirinsä verkostot ja rakenteet. Niinpä kasvettuaan 15 vuoden kypsään ikään hän karkasi kotoa ja hyppäsi seuraavaan Saksan kautta kulkevaan rahtilaivaan määränpäänä Afrikka.

Merellä oli suuri vaikutus Kolkon elämässä. Hän kirjoitti päiväkirjassaan muun muassa seuraavia huomioita elämästään merellä: Ohitimme tänään Gibraltarin. Viisi päivää jäljellä. Olen oksentanut tänään 4 litraa vettä. Sisuskaluni hohtavat tulta. Joskus vielä annan anteeksi.

Afrikka oli kuitenkin suuri pettymys. Hän matkusti mantereen ristiin ja rastiin tekemättä kovinkaan merkittäviä löytöjä. Vasta suunnattuaan Aasiaan hänen työnsä alkoi tuottaa tulosta. Myöhemmin 1800-luvun loppupuolella Kouvolan Kasvitieteilijät ja –Kerääjät saivat nimettömän lähetyksen Laosista, jossa oli noin 100 laatikollista perhosnäytteitä ja Kolkon päiväkirjat. Yli puolet kokoelmasta on onnistuttu säilyttämään, mutta Kolkon legenda on vielä vailla päätöstä.

Huuro Kolkon huhutaan viettäneen viimeiset elinpäivänsä yksin Intiassa Maharasthran osavaltiossa sijaitsevassa luolarykelmässä, mutta tarkkaa kuolinpäivää ei ole tiedossa. Vaikka kokoelmat ovat jo nähneet päivänvalon, tunnustus miehelle on vielä antamatta. Maailma ei siis vieläkään ole valmis Huuro Kolkolle.