Otep: Smash the Control Machine

Victory

Nyt kun KoRn on viittä vaille haudattu ja My Ruin julkaisee vain itseään toistavia albumeita on estradi vapaa uusille yrittäjille. Otep Shamayan johtama, ja neidon itsensä mukana nimetty, orkesteri on ollut toiminnassa jo vuosituhannen alusta lähtien, mutta vasta syksyllä 2007 julkaistu the_Ascension nosti yhtyeen laajempaan tietoisuuteen.

Otepin värikkäistä mielipiteistä voi olla montaakin mieltä, mutta ainakaan hän ei suotta jää hautomaan raivoaan. Smash the Control Machinella Otep osoittautuukin äärimmäisen vihaiseksi naiseksi, jonka kielen terästä saavat osansa kaikki tielle osuvat. Etenkin miesten johtamat uskonnot ansaitsevat tällä kertaa kunnon siivun vihaa. Toisaalla uhotaan tyyliin: ”The enemy is me! / You weak, ineffectual plebe! / Even Jesus worships me / I bow down to none”, toisinaan taas voimaa haetaan historiasta: ”I´m the woman clothed with the sun / The moon beneath my feet / I´m the silver spear of Athena”. Luultavimmin Otep myös seisoo sanojensa takana, tai ainakin suurimman osan niistä. Epäilen silti vahvasti, että mukana on myös pientä vedätystä amerikkalaiseen malliin.

Kaiken uhkumisen, puhkumisen ja pienempien rakennusten kumoon puhaltamisen lomasta löytyy onneksi muutama ensiluokkainen siivu, vaikka tusinan kipaleen sekä himmeän piiloraidan paketti turhan tukeva onkin. Sanottavaa on paljon ja angstissa löytyy, mutta viestejä ei osata annostella riittävän pistäviksi iskuiksi. Onneksi toimiva pomppuriffittely sekä groovaava soitto paikkaavat paljon, samoin kuin viimeisen päälle hiotut soundit.