Aine: Hiljaisuutta vastaan

Merceedees

Kahden demoplätyn ja Enteet -singlen jälkeen Tamperelainen Aine julkaisee nyt Merceedeesin alaisuudessa ensimmäisen eepeen, jossa kuullaan viiden kappaleen verran tummana jyräävään rokkiin yhdistettyä naisvoimaista laulutulkintaa sekä vinyylitaiteilua scratsien ja sämplein muodossa. Muun muassa Killpretty -yhtyeestä tuttu DJ Massiv täydentää muuten saundeiltaan paljolti toisen Merceedees-artistin Minervan mieleennostavaa kokonaisuutta. Lopputuloksena on silti puhtaasti tummasyistä rokkia, levariosuudet antavat yhtyeelle vain sen toisen tunnusomaisen kuorrutteen. Ja se toinen on tietysti persoonallinen laulusolisti Kaisa Leppänen, jonka tulkinta vaihtelee biisikulun mukaan vaanivasta juoksevaan, tuoden mieleen hetkittäin niin Laura Närhen kuin Minervan Sarankin.

Pääasiassa kitaristi Joona Kivirinnan ja kosketinsoittaja Kalle Kuikkaniemen luomat ja Kivirinnan sanoittamat kappaleet rokkaavat juoksevasti, asennetta on, samoin monipuolisesti käytettyjä tahdinvaihteluja. Enteet alkaa heti ristien rokkaavaa riffiä scratseihin ja melkein triphop-vaikutteisiin väliosiin. Vauhtia riittää loppuun asti, jossa kuullaan myös puhesämplejä. Niin paljon liian vähän riehuu luontevasti edellisen perään, ultrarauhallisista säkeistä noustaan asteittain junnaavasti tykittävään kertsiin. Edellisestä astetta rauhallisemmin vaanii kolmosraita Askel. Tässä vaiheessa alkaa yhtyeen osaset olla jo selvillä, mutta kappaleista voisi toivoa enemmänkin tarttuvuutta ja iskupintaa. Meinaa kovasti jäädä meininkiorkesterin asemaan ja eihän niitä levyiltä kuunnella.

Jostakin päähäni jysähti vertailukohta Lab -orkesteriin. Näitä tummasyistä rockotetta energisellä naislaulajalla täydentäviä orkestereita on viime vuosina kotimaan kellareista noussut tasaiseen tahtiin. On Velcraa , Labia, Minervaa ja mitä näitä nyt onkaan?... Aineella on groove ja levarit tuomassa omaa leimaansa, mutta silti levyn päättävän Olen pahoillani kuultuani en paljoa ihmettele, miksi Aine ja Minerva viettävät yhdessä levynjulkkareitaan helmikuun alkajaisiksi. Aika paljon on niitä nuppeja väännetty kaakkoon, kun muistetaan, että Aineen pohjalla on kuitenkin vuosia sitten ollut Ultra Bran hengessä tunnelmoinut orkesteri. Parempi näin.