Arvi Kemppi: Inkerinsuomalaisia lauluja

Helmi Levyt

T�ll� levyll� on v�kevint� on sill� kuultavan laulajan, Arvi Kempin, tarina. Kemppi syntyi Inkerinmaalla Toksovan kyl�ss� Neuvostoliitossa vuonna 1931. H�n oli vasta kymmenen vanha kun Kempin perhe vuonna 1942 karkotettiin Siperiaan. Arvi Kempin osalta pakkosiirtolaisuus p��ttyi vuosikymment� my�hemmin 1952. Tuolloin Petroskoin suomalaisesta teatterista l�hetettiin Otto Ville Kuusisen vahvistama kirje, jonka varjolla lapsuutensa ja nuoruutensa hyisiss� oloissa viett�nyt nuorukainen p��si palaamaan etel��n. Siperiassa vietetyn vuosikymmenen j�lkeen Kemppi esiintyi Puna-armeijan kuoron solistina, aina el�ik��n saakka. El�m�ns� viimeiset viisitoista vuotta h�n asui Suomessa. Vuonna 1990 presidentti Mauno Koivisto antoi lausunnon, jonka mukaan inkeril�isi� tuli Suomessa kohdella paluumuuttajina. Useiden muiden inkeril�isten tavoin Kemppi muutti Suomeen. Laulajanuraansa h�n jatkoi useissa p��kaupunkiseudun kuoroissa. Kemppi oli suosittu esiintyj� inkerinsuomalaisten tantsuissa, mutta h�neen saattoi t�rm�t� metroasemilla, kauppakeskuksissa tai Hakaniemen torilla esitt�m�ss� lapsena oppimiaan inkeril�isi� kansanlauluja haitarin tai nauhurin s�estyksell�.

Hakaniemen torilla vuonna 2007 Kempin esitys tavoitti Roope Aholan ja Antero Prihan. Kaksikko ��nitti Kempin ohjelmistoa kes�n ja talven aikana parinkymmenen laulun verran. Nimett�m�ksi j��nyt levyll� kuultava Kempin taustaryhm� soi akustisesti haitarin, mandoliinin ja puhaltimien voimin. Aholan (trumpetti) ja Prihan (rytmit) lis�ksi levyll� esiintyv�t Jussi Liski (haitari), Timo Sepp�nen (kitara) ja Tero Siitonen (basso). Lis�ksi rytmej� soittaa Tomi P�iv�l�inen sek� viulua Lappalainen. Mit��n rankkoja modernisointeja yhtye ei ole l�htenyt tekem��n. Useimmissa kappaleissa instrumentteja tuskin huomaa, mutta esiin noustessaan niit� tervehtii ilolla. Esimerkiksi l�mpimin torvin koristeltu Tule oma heila meille on kuin inkeril�ist� Calexicoa!

Kempin omintakeisen mutta voimakkaan ��nen sek� hell�ll� k�dell� soitetun perinteit� kunnioittavan musisoinnin yhdistelm� on ly�m�t�n. Se antaa tilaa p��osan esitt�jille, joita on siis kaksi: Kemppi itse, sek� h�nen laulamansa inkeril�iset kansanlaulut. Suuri osa Kempin ker��mist� lauluista liittyy ihmissuvun s�ilymiseen t�ht��v��n ikiaikaiseen toimintaan, riiuuseen. Osa kappaleista on hauskasti laulettu naisn�k�kulmasta, mik� ei sin�ns� haittaa, sen verran vakuuttava tulkitsija Kemppi on. Koska musiikki on kansanmusiikkia, se noudattelee usein samaa toistolle perustuvaa kaavaa. Lis�ksi useat kappaleet tuntuvat muistuttavan toisiaan, mik� aiheuttaa pienen puutumavaaran levyn keskivaiheilla. Yht��n kappaletta on kuitenkaan paha menn� haukkumaan turhanp�iv�iseksi. Ne ovat - V�hint��n! - tallennettua aineistoa aikojen takaa, tiivistetty� (inkerin)suomalaisten historiaa. Kun Kemppi laulaa Ero oli y�l, ero p�iv�ll� tai Suomessa olen min� syntynyt, se koskettaa jostain syv�lt�, ik��n kuin sukupolvien takaa.

Arvi Kempin vakio-ohjelmistosta levytettiin vain puolet. Syksyll� 2008 kuollut Kemppi el�� kuitenkin t�ll� levyll�, jota on mahdoton pisteytt�� pop-maailman lainalaisuuksien mukaan. Se ei ole t�ydellinen, mutta se on t�rke�, koskettava ja voimakas.

Kommenttien keskiarvo:

jani_e kommentoi 03.08.2010:

Pisteet:

Huhhuh! Kyll�p� on v�kev� levy! Ei t�t� ihan joka hetkeen voi suositella, mutta kun t�t� kuuntelee, tulee hetkest� hyvin arvokas.