Julkaistu: 06.06.2009
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
PIAS
Pehmeän rullaavaa, mutta kiiltelevän kulmikasta indie-diskojen tanssilattian täyttäjää luova montrealilainen Tiga James Sontag julkaisee kakkosalbuminsa Ciao!. Myös Suomi-konnektion yhteistyöstä Jori Hulkkosen Zyntherius-nimikkeen kanssa omaava Tiga voitti jo debyytillään Sexor vuoden 2007 Parhaan tanssialbumin Juno Awardin. Puhutaan siis tekijämiehestä – mikä kuuluu myös tällä levyllä.
Tiga tamppailee jossain tukkoon soitetun happohousen ja särmikkään elektroclashin maailmoissa, jossa iskulauseiden pitää jäädä korvaan, biitti sykkii ja hypnoosia luodaan junnaavilla synakuvioilla ja vastaavilla. Kaiken tämän keskellä lausuva lauluilmaisu on yllättävän pehmeää. Avausraita Beep Beep Beep pumppaa aika täyteen ahdetulla äänimatolla, vaaniskellen silti pehmeän öisesti mieleenjäävällä kerrolla ja mukavan kuulailla koskettimilla. Huomattavasti rupisemmin tekno-rupsuilee Mind Dimension 2, jossa vokaalilauseet tuovat toimivaa vastapainoa hyvin puuroiseen tapettiin. Tanssilattiamantraa. Shoes on levyn parhaiten mieleenjääviä kappaleita vuoropuheluineen ja heleine koskettimineen. sound of my shoes…
What You Needin alku vie tukkoon soitetun pörinän huippuunsa mutta lähtee sitten myös rullaamaan. Shoesin ohella myös Luxury tarttuu päähän kasari-kuulaine soundeineen, tummine kaarineen ja videopeli-kosketinsooloineen. Happohousehtava Sex O´clock marssii hiukan Daft Punkmaisesti, vokaalisosuuksien poiketessa kuitenkin siitä toteavuudellaan. Nimenomaan ihmisäänissä kaikaava piilevä tummasyinen uhkaavuus onkin yksi Tigan levyä leimaava tekijä. Overtime jammailee puolet kuuden minuutin kestostaan ennen kuin edes kunnolla käynnistyy, mutta on siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi mukavan tasapainoinen nytkytys. Kasari-kuulaaseen juoksutukseen luotetaan sekä heleällä Turn The Night Onilla että Speak, Memoryn kipakassa kaaressa. Kuusiminuuttinen Gentle Giant ja yli kymmeneen minuuttiin venytetty Love Don´t Dance Here Anymore päättävät levyn ensin seesteisesti kiihtyvän haaveellisen pohdiskelun ja lopuksi levyn parhaisiin kuuluvalla pianotunnelmoinnilla joka kasvaa koleaksi klubikaunokaiseksi. Mallikasta jatkoa indie-klubien tanssilattiahurmokseen.
Pehmeän rullaavaa, mutta kiiltelevän kulmikasta indie-diskojen tanssilattian täyttäjää luova montrealilainen Tiga James Sontag voitti jo debyytillään Sexor vuoden 2007 Parhaan tanssialbumin Juno Awardin. Vuoden 2009 Ciao! jatkaa toimivaa kulkua happohousen ja elektroclashin maailmoissa. Tiga on tehnyt yhteistyötä myös Jori Hulkkosen Zyntherius-nimikkeen kanssa.
Kotisivut: www.myspace.com/officialtiga
(Päivitetty 06.06.2009)