Noisettes: Wild Young Hearts

Mercury

Indie-ympyröistä on pitkä matka Mazda-mainoksiin ja Lady GaGan lämppäriksi. Lontoosta ponnistavalle Noisettesille tämä hyppäys oli vain yhden Don`t Upset The Rhythm-singlen mittainen. Maailmanlaajuiseksi superhitiksi noussut biisi (mm. brittilistan kakkonen) on kieltämättä tarttuva, mutta oikeaa kuvaa se ei Noisettesista missään nimessä anna. Yhden tyhjänpäiväisen jumputuksen voi vielä antaa helposti anteeksi, sillä bändiltä löytyy kiistatta runsaasti potentiaalia. Wild Young Hearts-levyn myötä tämä potentiaali pääsee valitettavasti vain puolittaisesti esiin.

Noisettesin yhteydessä on mieluusti tuotu esille se kuinka yhtye sekoittelee musiikissaan avoimesti vaikutteita eri tyyleistä. Paperilla resepti, jossa mainitaan mm. soul, funk ja punk kuulostaa mukavalta, mutta käytännössä kyse on simppelistä soul-vaikutteista popista, johon pari kertaa on sotkettu hieman riuskempaa kitarointia. Ainakin punkin mainitsemisen voi Noisettesin tapauksessa jättää omaan arvoonsa. Jos vertailukohtia haluaisi bändille hakea, niin esim. Duffyn esiin nostaminen ei olisi lainkaan tuulesta temmattua.

Wild Young Hearts sisältää pari maukasta täkyä, joiden vuoksi siihen kannattaa ainakin nopeasti tutustua. Näppärä nimibiisi on kulkee hyvällä Blondie-sykkeellä ja samaa koukkua löytyy mainiosta Beat Of My Heartista. Jälkimmäinen on myös levyn ainoita hetkiä, joissa yhtye intoutuu surutta heittämään todellisen rock-vaihteen silmään. Kappaletta kuunnellessa voikin vain sulkea silmänsä ja toivoa ettei Don`t Upset The Rhythmin kaltainen ällötys olisi ihan lopullisesti pilannut bändin mainetta.