Willycranes: Happy Motoring

Vuonna 1994 Spud nimellä rokannut, Rev. Jesus Chryslerin, Dixonin ja Billy Hillin muodostama trio muutti 1999 nimensä nykyiseen Willycranes-muotoon ja otti kokoonpanoon neljäntenä ja viimeisimpänä jäsenenään rummuttelija Cohones Pistoleron vuosituhannen vaihteen kunniaksi vuonna 2000. Vuonna 2001 julkaistiin vauhdikkaasti punkrockaileva Happy Motoring, joka viimein saapui Desibeli-sedänkin kuunteluun. Motoristilevyllä mekastavat myös Macks Markie ja Dj Bolton. Skandinaavisen toimintarokin aallonharjan ollessa surffikorkeuksissa on Willycranes viime aikoina ennättänyt lämmittelemään muun muassa Hellacoptersia. Voisin kuvitella, että Copterien yleisö on ollut Cranesien jäljiltä vähintään lämmin, sen asteisesta juoksevasta hyvällä meiningillä rakennetusta punkitteluroketista on näet kyse. Jiihaa!

Yhdestätoista keskimäärin kaksiminuuttisesta rallista ei ole helppo nostaa esiin muita maukkaampia paloja, sen verran tasaisen hyvä meininki levyllä vallitsee alun rauhassa tykistökeskitystä kohti latailevasta Woops-25:stä aina Friend-Ediin asti. Woopsin tomorrow-kertosäkeineen, tykin Me vs. Men sekä lyhyen ytimekkään Little Freaky Boxin voin kuitenkin nostaa omiksi suosikeiksi. Vakuuttavaa on myös levyn yksinkertaisen komeissa kansissa sätkää imutteleva liekkipäinen stetson/pulisonkityyppi. Ramonesin lopetettua aktiiviuransa syntynyttä tyhjiötä täyttämään syöksyy jälleen lisää hyvää kamaa tuolta ruotsinkieliseltä seudulta. Viihdyttävää materiaalia niin punkin kuin vauhtirockinkin ystävillekin.