• Arviot
  • Levyt
  • Pienet
  • Livet
  • DVD
  • Kirjat
• Haastattelut
• Artikkelit
  • Ajankohtaista
  • Klassikko
  • Sarjakuvat

John 5: Remixploitation

Mascot

John 5 on kitaristi jonka cv:tä kelpaa tarkastella. Kun entisten yhteistyökumppaneiden listalta löytyvät nimet David Lee Roth, Rob Zombie ja Marilyn Manson osaa miehen soololta odottaa paljon.

Paperilla kaikki näyttääkin hyvältä, mutta teoriassa moni muukin asia voisi toimia. Remixploitation osoittautuu kuitenkin ikävän nopeasti erittäin monotoniseksi sekä pidemmän päälle puuduttavaksi kokonaisuudeksi. John 5 tiluttaa kitaraansa loputtoman tuntuisesti ja ainoat vokaalit ovat samplejen kautta kuultavat harvat lauseet sekä sanat. Idea olisi ehkä kantanut muutaman kappaleen verran, mutta ei koskaan kokonaisen pitkäsoiton mittaa – ei ainakaan tällä kappalemateriaalilla. Kun vertailukohdaksi ottaa miehen Mansonille rustaamat kappaleet kuten The Fight Song ja mOBSCENE, ei voi kuin hämmästyä laadun totaalista romahdusta. Jopa Judas Priest nokkamiehen kanssa kasattu Two pitkäsoitto on innovatiivinen Remixploitationiin nähden. Epäilemättä albumin syntyyn on vaikuttanut jokin suuri idea, joka on saanut lähestymään asioita näin poikkeuksellisesta suunnasta, mutta tuo idea ei yksinkertaisesti toimi tässä mittakaavassa. Parhaimmillaan albumi on Eat It Upin kohdilla, kun ääniraita nousee keskeisempään rooliin, mutta tämäkin kipale vesitetään puolittain mitäänsanomattomalla kepityksellä. Industrial vetoinen hard rock on niin kevyttä, että biisit sopisivat jopa Rothin levylle – elleivät olisi näin mitäänsanomattomia.

John 5 on edelleen pystyvä kitaristi, jolta löytyy taitoa yllin kyllin, mutta näkemyksensä mies tuntuu hukanneen jonnekin tilutuksen tuolle puolen. Nähtävästi 5 nousee tasolleen vasta siinä vaiheessa kun lähellä on joku joka osaa ohjata oikeaan suuntaan, joku Mansonin tai Rothin kaltainen auktoriteetti. Tällä kertaa sellaista ei ikävä kyllä ollut studiossa.

Kommenttien keskiarvo:

vvkuit kommentoi 05.04.2009:

Pisteet:

Mika osuu naulan kantaan. Itseäni jaksaa alati hämmästyttää näiden ns. "puolihölmöjen" starojen itsekritiikittömyys - John 5 ei ole edes mikään kummoinen kitaristi. Onneksi tätäkään ei ole pakko kuunnella, sattumalta nyt haltuuni tämäkin päätyi. John 5:n sooloilut kuulostavat väliin siltä kuin mies olisi kännissä, sulavuudesta ei ole tietoakaan. Ei näitä kitaristien sooloiluja oikein muutenkaan enää jaksa, pitää olla kyllä todella poikkeuksellinen veto, että edes jollain tasolla jaksaa innostua.

Remixploitation on turhuudessaan jopa tappavan tylsä, suorastaan paska levy.

Halo00 kommentoi 12.06.2009:

Pisteet:

Huomioon ottaen että tämä on REMIX albumi John 5:n edellisten levyjen kappaleista, levy on aika hyvä. Johnia on vaikea haukkua tämän levyn perusteella, koska muut henkilöt ovat remixanneet levyn kappaleet. Remixit ovat keskivertoluokkaa tällä levyllä ja joihinkin kappaleisiin on vain lisätty/muutettu pari instrumenttia. Itseäni haittasi tällä levyllä samplejen liiallinen käyttö, vähempikin olisi riittänyt. Kaikenkaikkiaan tämä ei ole huonoin remix levy jonka olen kuullut.