Bruce Springsteen: Working On A Dream

Columbia

Syksyllä 60 täyttävä Bruce Springsteen elää hieman yllättäenkin musiikillisesti parasta kauttaan sitten 80-luvun alun. The Risingin muutamat täyosumabiisit (ennen kaikkea (Further On) Up The Road) palauttivat uskoni Springsteenin kykyihin ja tunne vain vahvistui onnistuneen Magicin myötä. Vaikka Magic tuntuikin ensi alkuun hieman tasapainottomalta, on se näin jälkikäteen osoittautunut yhdeksi Springsteenin parhaista ”uudemmista” levyistä. Arvioin levyn aikanaan Soundiin ja annoin sille hivenen ympäripyöreät kolme tähteä – nykyvinkkelistä katsottuna ainakin yhden tähden verran liian vähän.

Working On A Dream alkaa hienosti - Outlaw Pete on eeppistä Springsteenia parhaimmillaan. Kappale, joka on suoraa jatkoa Thunder Roadin ja The Riverin kaltaisille pienoisnovelleille, kantaa uljaasti koko liki kahdeksan minuutin kestonsa eikä jätä selittelyille mitään sijaa. Tyrmäävän aloituksen jälkeen on pirun vaikea ymmärtää Working On A Dreamin osakseen saamia arvioita, joissa levyä luonnehditaan ”keskinkertaiseksi” saati siiten ”veltoksi”. On aina suuri sääli, jos ihmiset saavat negatiivisen mielikuvan jostain levystä vain sen takia, että toimittaja ei ole kunnolla jaksanut asiaan perehtyä. Springsteenin kaltaiset kokeneet artistit kun tuppaavat saada siipeensä ainoastaan ikänsä ja kiistämättömän hyvän varhaistuotantonsa takia.

Outlaw Peten jälkeen Working On A Dream ottaa hieman happea. My Lucky Day ja levyn nimibiisi ovat hyvällä sykkeellä eteneviä perusrallatteluita, joissa E-Street Band pääsee oivallisesti esiin, mutta mitään elämää suurempaa ne eivät tarjoa. Varsinkin jälkimmäisen valinta levyn nimiraidaksi hieman kummastuttaa, sillä se on yksi levyn vähemmän onnistuneista sävellyksistä. Tekstipuoli selittäneekin pääosin sen miksi Springsteen on kappaleen esiin nostanut. Lyriikoiltaan oivaltava on myös Queen Of The Supermarket-biisi, joka osoittaa että pikkukaupunkien viiltävissä henkilötarinoissa ei ole Springsteeenin voittanutta. Huomioitava seikka on myös loppuun ”kätketty” säe ”That blows this whole fucking place apart, I`m in love with the queen of the supermarket”. Harvoin, jos koskaan, Springsteen on turvautunut teksteissään voimasanoihin.

Springsteenin ja tuottaja Brendan O`Brienin taannoinen yhteistyö on osoittautunut molemmille tahoille tuotteliaaksi. Monien vaihtoehto-rokkareiden kanssa työskennellyt O`Brien on tuonut Brucelle takaisin sen spontaaniuden, jonka mies tuntui suurimpina menestysvuosinaan kadottaneen. Kun tähän yhdistetään E-Street Bandin paluu miehen taustalle, biisinkirjoitustaidon selvä virkistyminen ja huikeat keikat ympäri maailman, on tulos eittämättä erinomainen. Ei ole vaikea ennustaa, että hurmos tulee jatkumaan kesäkuussa Tampereen Ratinassa.