Herodes

Suomeksi laulettua kitaramättöä ei ikinä julkaista tarpeeksi. Viimevuotisten loistavien Kotiteollisuus & Viikate-levyjen jälkeen ei tällä rintamalla ole juurikaan päästy juhlimaan; CMX:n seottua omaan näppäryyteensä ja YUP:n hiivittyä liian lähelle keskitietä alkoi jo näyttämään aika turhauttavalta, mutta nyt tätä aukkoa paikkaamaan on iskenyt Mokoma. Hyvin iskeekin, sillä muutaman ensikuuntelun jäljiltä on sinunkaupat jo tehty.

Marko Annalan projektista ”oikeaksi” bändiksi kehittynyt Mokoma ei minulle aiemmilta levytyksiltään tuttu. On aina piristävää, kun bändi pääsee hyökkäämään ilman ennakkovaroituksia puun takaa. Kybällä riehuva Seitsemän sinetin takana ja levyn avaava Koiruoho ovat sen verran kovia biisejä, että Mokoman tekemisiä lienee täst’edes seurattava.