Adastra: Death Or Domination

Violent Journey

Helsinkil�inen Adastra jatkaa kakkoslevyll��n kahdeksankymment�luvun hard rockista vaikutteita saanutta linjaansa. Perinteist� hevi� ilman suurempia yll�tyksi�, siin� Death Or Domination lyhyk�isesti � hyv�ss� ja pahassa.

Ensi alkuun levyn jujua ei tahdo l�yty� mill��n, mutta k�rsiv�llinen kuunteluhieronta saapuu pikkuhiljaa apuun. Death Or Domination sis�lt�� nimitt�in muutamia hienoja ja eeppisi� biisej�, kuten Helsinki 1939, jonka aihe k�y tietysti selv�ksi jo kappaleen nimest�. Varsinkin Maiden/Priest -henkiset tuplakitaraheruttelut saavat tyytyv�isen hymyn karehtimaan rokkipoliisin suupieliss�. Laulut sen sijaan eiv�t saa samaa kohtelua ihan ilman varauksia, valitettavasti Ville Siikam�en vokalisointi on � vaikkakin asenteeltaan erinomaista � ajoittain hieman ep�vireist�. Tietyin osin mieleen tulee nuori Vince Neil pahimmillaan � samankaltaisia rosoisia maneereja l�ytyy viljalti, vaikka musiikki ja ��ni itsess��n tietysti ovat tyystin erilaisia. Tuotanto Death Or Dominationilla on muuten kyll� tasapainoista, eik� moitteen sijaa juuri l�ydy. Kitarasoundit ovat mureudessaan jopa l�hell� t�ydellist�, musiikin luonne ja tyyli huomioon ottaen.

Per aspera ad astra � vaikeuksien kautta t�htiin. Death Or Domination tuskin vie viel� t�htiin asti, vaikka suunta on periaatteessa ihan hyv�. Yleiseen ter�v�itt�miseen tarvitaan kuitenkin viel� huomiota, ehk� yhtyeen kannattaisikin mietti� seuraavan levyn saattamista pakettiin hieman tiiviimp�n� kokonaisuutena. Death Or Domination on pitk� levy, biisien mitta venyy kolmesta ja puolesta l�hes yhteentoista minuuttiin. T�llaisen hajonnan klaaraaminen ilman kuuntelijan puuduttamista on vaikea teht�v� jopa Iron Maidenille, eik� ole syyt� olettaa Adastran suoriutuvan yht��n sen paremmin. Osassa biiseist� kuullaan mahtavan hienoja kohtia, mutta kokonaisuus ei aivan kaikkien osalta kanna loppuun asti. Voi my�s olla ett� ne muutamat massiiviset ja hienot kappaleet erottuvat siksi niin hyvin edukseen, ett� ne yksinkertaisesti erottuvat. Levyll� on aivan liikaa t�ytemateriaalia ja tasapaksua huttua, ett� voitaisiin puhua mist��n pakko-ostoksesta.