Eri esittäjiä: Desert Island Sessions

Popmedia / Rumba / Fullsteam / Backstage Alliance / Finnvox / Seawolf Studios / Akun Tehdas / KOFF

Jo levyn julkaisijalista kertoo että ihan perinteisin levytys ei ole kyseessä. Arto Tuunelan johdolla Suomenlinnan (siitä desert island) Seawolf Studiolle viikoksi kokoontunut muusikkojoukko on puhaltanut yhteen hiileen kahdeksan biisin albumin. Vaikka tekemisen vapaus oli Tuunelan mukaan sessioissa läsnä, ei homma mennyt miksikään pelkäksi jamitteluksi – sen verran biisintekijöitä oli joukossa mukana että hommassa lähdettiin nimenomaan luomaan biisejä. Lopputuloksena onkin hyvin laajalle haitarille ulottuvia sävellyksiä tummasta indiejuoksutuksesta hiphoppiin.

Ei Suomenlinnassa sentään ihan Josh Hommen autiomaameininkiä ole ainakaan musiikin lopputuloksen perusteella ollut – ei materiaalista nimittäin mitään todella käänteentekevää irtoa. Voisin kuvitella että hauskanpito, sosiaalinen kontakti ja yhdessä luomisen ilo ovat olleet silti muusikoille antoisia kokemuksia. Ja onhan Sessionseista toki tallentunut ihan hyviä kappaleita. Mm. Underwater Sleeping Societystä, Damn Seagullsista ja Downstairsista tuttujen nimien yhteistyö The Acupunktionist on ihan toimiva heleämpi aloitus, kun taas Emma Kemppaisen ja Asmo Palteiston vuorolaululle rakentuva tumman menevä indie-slipare Secret Lovers on levyn parhaimmistoa Miikka Koiviston tavaramerkkisynasoundeineen. Roni Martinin ja Didier Selinin johdolla jammailtava Cuando Nos Ligamos taputuksineen ja letkeine lattarirytmeineen nostaa hymyn korvia kohti.

Cosmobilen Tuomas Palosen ja Disco Ensemblen Miikka Koiviston rujo yhteisveto Desert Punk on riittävän irtonainen napatakseen hyvin kyytiinsä. Tuunelan happo-pop Juoksen vahingossa päin ovea on kuin kevyt-psykedeelistä Kauko Röyhkää ilman rokkisärmää. Toinen tumma indiepala, tällä kertaa vielä koneisempi ja hienosti kaartava sellainen, on Nöpsyn laululla kulkeva Scream And Fuck. Vahvojen naisäänten sarjan täydentää Murmanskin Laura Soininen mielikuvituksellista aihetta käsittelevässä My First Bonsai Experiencessä, johon Teho Majamäen, Juho Viljasen ja Jussi Hietalan rytmeily tuo junnaavuudestaan huolimatta elävän soundin. Viljasen pasuuna on myös mainio elementti! Miikka Koiviston ja Asan vuorolaulu/räpäytyksellä kulkeva, Jätkäjätkät-tyyliin bigband-sointinen Kaukosäädin on haitari-koukkuineen kaikkineen silti ehkä levyn ilahduttavin rykäisy. Asa itsessään on suomiräbän saralla omaa luokkaansa ja sessioissa irronnut monimausteinen letkeily istuu miehen blaastiin erinomaisesti.

Toivottavasti moisia kokeiluja järjestetään lisää. Tällaisistä sessioista saattaa parhaimmillaan syntyä todellisia klassikoita ja vähintään tyylilajien ja karsinoiden murtajana ja luovien tyyppien yhdistäjänä homma toimii nyt jo erittäin hyvin.