Julkaistu: 16.10.2008
Arvostelija: Mika Roth
Billion Dollar Babies
Backyard Babies on hehkuttanut uuden albuminsa kiteyttävän kaiken oleellisen yhtyeestä ja sen maailmasta. Tuo ei ole mikään pieni lausonto, sillä orkesterilla on mittarissa jo 21 vuotta kuoppaista ja vähintäänkin epätasaista taivalta. Vanha kunnon ”juurille palaaminen” on mainittu sen toisenkin kerran, kun länsinaapurin rokkikukkojen uutta albumia on pilkottu, mutta mikä mahtaa olla lopulta totuuden laita. Vieläkö hard- ja punk-rockin välimaastossa seikkaileva ryhmä jaksaa yllättää, vai alkaako askel jo painaa?
Ikävä tunnustaa, mutta orkesterin kuudes albumi osoittautuu kuuntelussa kiusallisen tasapaksuksi tapaukseksi. Alkuun kiekosta on vaikea saada oikein mitään otetta, sillä hinkatuista soundeista ja puunatuista biiseistä ei todellakaan säteile ainakaan vaaran tuntua. Nähtävästi kaupallisuuden alttarille on päätetty uhrata ne vähätkin punk-vaikutteet jotka olivat vielä jäljellä, eikä kappaleista löydy juurikaan sitä kuuluisaa munaa. Backyard Babies kyllä näennäisesti pyörii vinhasti paikallaan ja potkii tuiman näköisenä, mutta kaikki osoittautuu lopulta pelkäksi kulissiksi. Äänivallit ovat ohuita, kitarariffit eivät pure pintaa syvemmälle ja kun kiekon on pyörittänyt soittimessa, ei siitä tahdo muistaa juuri mitään. Vaarallisimmillaan Nicke Borgin kipparoima nelikko on edelleen pätevä ryhmä, mutta nyt loiston hetkiä on siunaantunut mukaan vain pari kappaletta.
Kun mukana ei ole alkuaikojen primitiivistä voimaa, muutamalta viime levyltä tutuiksi käyneitä stadion-luokan ralleja, tai edes formaatti-soittoon kelpaavia kertahittejä, jää käteen laiha saldo. Avausraidalla kyllä uhotaan kovaan ääneen ”Fuck Off And Die”, mutta mikään tällä albumilla ei pysty allekirjoittamaan tuota julistusta – ainakaan riittävän vakuuttavasti.
Ruotsalainen hard rock -nelikko.
Linkki:
backyardbabies.com
(Päivitetty 25.4.2014)
Kommenttien keskiarvo:
