Tapes: Aloha!

Aisti

Tapesin aiempi tuotanto on ollut pääsääntöisesti sellaista haurasta nailonkielihiplailua, jossa Jukka ”Tapes” Salmisen laulu on ollut melkoisen narisevaa hissuttelua. Nyt herra on siirtynyt selvästi keskimääräistä reippaampaan suuntaan. Ja suunnanvalinta on oivallinen. Sen lisäksi että lisätyt suunnat ovat kuin raikas tuulahdus Tapesin musiikissa, ei Jukka vieläkään ole hukannut taitoa tehdä tarttuvia ja myös koskettavia kappaleita.

Levyltä löytyy edelleen samaa kiireetöntä henkeä Everything I Want Is Everything I Needin ja Grey Noisen tapaan. Mutta sitten on se puoli, jossa Mescaleron ja If Youn kohdalla voidaan puhua jopa reippaasti huohotuksesta ja harkitusta hötkyilystä. Lähteepä päätösraita Lemmy ihan oikeaan paahtoon ja tilutukseen asti, vaikka onkin selkeästi pelkkä hauska kuriositeetti. Miten käy hinkkaajalta rockkenroll? Jukan kohdalla ei moista tarvitsisi kysyä, jos yhtää tuntee taustaa. Rokkikenkä on pyörinyt sen verran monessa kuviossa ja kokoonpanossa.

Parasta Tapesia löytyy Alohan kohdalta yhtä lailla sieltä rauhallisemmasta kuin reippaammastakin päästä. Rauhallinen, mutta silti polkeva All The Doors Are Closed on jo hyvä aloitus. Silti haikeasti hymyävä mutta huohottaen hallitusti nytkyvä If You vetää homman ihan uusille tasoille, sekä tarttuvuuden, harmonian että reippauden tasolla. Mollistaan huolimatta todella hymyilevä ralli. Ja silti se hienovarainen herkkyys kaikaa siellä edelleen…

Mescaleron potku on mukavan tyly, kun taas vastapainona Grey Noisen ”vanhaa Tapesia” muistuttava kaunis haaveiluhissuttelu toimii edelleen hyvin siksi että biisissä on todella hyvä imu ja mahtava harmonia. Tämän puolen Jukka hallitsee mainiosti. Silti on mukavaa että skaala on laajentunut. Hauskimpia raitoja on ruotsinlaivakompilla pehmeilevä Only If. Levyn selkeimpiä kohokohtia on ”vihellysmusiikin” uudeksi täkyksi tarjolla oleva Coming Up. Huulet törölle ja tanssilattialle!