The Smashing Pumpkins: Earphoria

Virgin

Joulun kellot kalkattaa, levykauppa se pyörii rahoissaan... Moinen melko kaamea rallatus alkoi pyöriä päässäni syventyessäni vanhan lempibändini Smashing Pumpkinsin tuoreeseen livelättyyn Earphoria. Kuin megayhtyeen viimeisinä arkunnauloina yhtyeeltä julkaistiin kyseisen livelevyn lisäksi DVD-kokoelma sopivasti kuluvan vuoden joulumarkkinoille. Tästä katsoen Pumpkins on toivon mukaan viimeistään haudattu ja voin mielenkiinnolla jäädä odottelemaan Corganin uuden yhtyeen Zwanin tuotoksia. Sillä jos vielä aletaan Pumpkinseilla tämän jälkeen rahastamaan, niin ainakin minulta menee lopullisesti maku koko bändistä. Olisin nimittäin ollut täysin tyydytetty jo alkuvuotisen Greatest Hits -tuplakokoelman jälkeen.

Levyllä kuullaan yhtyeen livetaltiointeja ajoilta, jolloin yhtye oli ehkä raikkain, raivokkain ja nälkäisin. Vuodesta 1992 vuoteen –94 olevat nauhoitukset kyllä rockaavat asiallisesti ja pääasiassa Desibelinkin klassikoimalta Siamese Dreamiltä peräisin olevat hitit nostavat nostalgisia muistikuvia mieleen. Silti levyn arvo jää itselleni hiukan kyseenalaiseksi. Täyden fiilistelyn irtisaamiseksi olisi täytynyt itse olla jollain tuon ajan keikalla ja omat Pumpkins -kokemukset sijoittuvat kuitenkin vasta vuoteen 1996. Tukholma ja yksi elämäni parhaista keikoista, aijai... Mutta ei siitä sen enempää.

Tokihan Today, Cherub Rock, Geek U.S.A., Soma ja Disarm sekä 13- ja 15 -minuuttisiksi venytetyt Silverf*** ja Why Am I So Tired tykittävät livenä kuin brittien Home Fleet Espanjan armadaa. Siltikin levytetyt studioversiot hakkaavat livet mennen tullen, vaikka energian määrä tavoitteleekin taivaita. Pumpkinsin kaltainen kitaravallittelu puuroutuu kuitenkin livenä melko helposti eikä junnauksen takaa kovin helpolla löydä niitä kivoja mausteita, jotka aikoinaan ovat sen viimeisenkin kritiikin peitsen taittaneet. Nirvana -tyylinen kokoakustinen levy olisi voinut itselleni toimia paremmin, siinä määrin enemmän viehätystä nousi vähemmällä sähköllä soitetuista fiilistelyistä. Nyt levy jää aikamoiseksi sekametelisopaksi, loistavilla kappaleilla rakennetuksi tosin. Tietysti fanaattisten tosidiggareiden kuuluu senttinsä tähänkin sijoittaa, muille suosittelen alkuperäisiä levyjä tai jo mainitsemaani Greatest Hits –kokoelmaa.

Kommenttien keskiarvo:

Nimetön kommentoi 18.12.2002:

Pisteet:

meikä olisi halunnut kuulla myös melloncollien biisejä tällä levyllä, mutta ei voi mitään. Onhan tässäkin uskomattomia helmiä, mutta parempaa olisin kuitenkin toivonut....

PcUnreal kommentoi 29.07.2005:

Pisteet:

Kuultuani muutaman biisin bändiltä radion ja Mtv:n kautta, ostin Earphorian testikuuntelematta sitä ensin. PETTYMYS. En saanut levyn yhdestäkään kappaleesta mitään irti. Levyltä ei välittynyt millään tapaa keikkojen tunnelma, eikä myöskään bändin pyrkimys "vetää enemmällä munalla" studiotilanteeseen verrattuna. Kumpaakin varmasti löytyi tämän live-kokoelman tallenteita otettaessa.

Mielikuva bändistä parani myöhemmin kummasti, kun ostin heidän Greatest Hits-kokoelman. Uskoa oli vielä sen verran jäljellä, etten testikuunnellut sitäkään ;)

JariJ kommentoi 29.07.2005:

Pisteet:

Olette kyllä oikeilla jäljillä. Earphoria on Pumpkinsin muutoin loistavassa katalogissa - jos ei nyt häpeäpilkku - niin ainakin sellainen sitkeä harmaa tahra. Joissain diskografioissa levyä ei tosin edes lasketa varsinaisten Pumpkins-julkaisujen joukkoon, vaan kyse on jostain virallisen tuotoksen ja bootlegin epämääräisestä välimallista. Haisee siis vahvasti levy-yhtiön omalta tuotokselta (=rahastukselta), jolla on yritetty nyhtää viimeisetkin pennit loppuaan lähenevästä lypsylehmästä. Tämä siis koskee varsinkin levyn uudelleenjulkaisua vuonna 2002, alun perinhän Earphoria julkaistiin jo vuonna 1994, joka myöskin selittää vahvasti Siameseen ja Gishiin perustuvan setin.

Ns. Oikea, Corganin koostama (ja koko uran kattava) live voi olla kovaa kamaa, mutta sitä joudumme tod.näk. odottamaan pitkään, sillä tällä hetkellä näyttää vahvasti että Pumpkinsin taru ei olekaan lopussa ja uutta studiomatskua on tulossa vielä seuraavan parin vuoden aikana. Sikäli kun Corganin puheisiin on luottaminen.