Poptones/Telstar

Legendaarisen Creation Records-pomon Alan McGheen uuden Poptones-merkin alku näytti perin tuskaisalta. Hivesin noustua brittien ykkösbändien joukkoon miehen olo varmasti helpottui, mutta selviä viitteitä midaan kosketuksen katoamisesta on ilmassa. Ainakaan McGhee viimeisin löytö, The BellRays, ei allekirjoittanutta vakuuta.

Meet The BellRays on brittimarkkinoita varten sorvattu kokoelma bändin tähänastisista tuotoksista. Samaa konseptiahan Poptones käytti jo viime vuonna menestyksekkäästi, kun Hivesin parilta vanhemmalta albumilta julkaistiin Your New Favourite Band-kokoelma. Yhteneväisyyksiä bändien väliltä löytyy myös musiikkityylistä, mutta siinä missä Hivesin ote garagerokkiin on sarkastinen ja viihdyttävä, voi BellRaysia huoletta luonnehtia tosikkomaiseksi ja tylsäksi. Tämän lisäksi itseäni häiritsee suunnattomasti vokalisti Lisa Kekaulan raspikurkkurevitys, joka pahimmillaan kuulostaa siltä kuin kurkkukivusta kärsivä Tina Turner irrottelisi humalaisen MC5-tribuuttibändin säestämänä. Aika karmeaa jälkeä siis.

Meet The BellRaysin tähtihetket jäävät vähiin. Jotain tolkkua löytyy esim. Blue Cirque-biisistä, mutta erittäin suttuisten soundien takaa on tuostakin pienestä ilosta nauttiminen vaikeaa. Koko pitkäsoitto tuoksahtaakin vahvasti hätäiseltä live-soitannolta, joten veikkaan että bändi on studiossa pyrkinyt mahdollisimman autenttiseen tunnelmaan ja jättänyt jälkinauhoitukset sikseen. Joskus tämä toimii - nyt ei.