Ovro: Revisited

Some Place Else

Varoitus! Ovron lähistöllä sää on poikkeuksetta usvaista ja sumuista, eikä kompassiinkaan voi luottaa magneettikentän voimakkaiden häiriöiden takia. ”Suomalaisen dark ambientin suvereeni kuningatar” palaa Revisitedilla kaksi vuotta sitten julkaistun Estraier levynsä pariin. Äänimaailmoiden muokkaus ja laajennus on tosin niin suurimittaista, että Revisited on perustellusti täysin uusi albumi, joka vain löyhästi pohjautuu vanhempaan työhön.

Ovron neljäs albumi on Estraierin tavoin eräänlainen musiikillinen matkakertomus yhtyeen Venäjän-kiertueesta, jolla kaikki kiekolla kuultavat äänet tallennettiin. Näistä äänistä on muokattu, manipuloitu ja solmittu verkkoja, jotka saavat kaaoksen järjestymään hetkellisesti selkeiksi rakenteiksi. Revisited ei ole helppo lähestyttävä sillä se muistuttaa monin tavoin Andrei Tarkovskyn Stalker elokuvasta tuttua ”vyöhykettä”. Albumin maailmassa mikään ei ole vyöhykkeen tavoin täysin varmaa, tunnelmien ja sävyjen ollessa alati liikkeessä. Alkuun irrallisen tuntuisista äänistä on työstetty taitavasti omanlaisensa maailma, joka rakentuu todellisuuden muokattuihin kaikuihin – kilinään, vaimeaan puheeseen, huminaan, satunnaisiin soittimiin sekä hälyyn. Näistä pienistä elementeistä rakentuu kuva, jonka laajuus paljastuu vasta ajan myötä, ja joka saa alati uusia suuntia sekä merkityksiä. Albumia on aluksi kuunneltava tarkkaan, mutta pian sen kannattaa antaa vain soida, jotta mieli pystyy täysin vapautumaan arjen materiaalisesta maailmasta. Tämä ei ole musiikkia kaikille tai joka tilanteeseen, mutta olosuhteiden ollessa oikeat saattaa tapahtua vaikka mitä.