Johnossi: All They Ever Wanted

V2

Jos musiikkimaailmassa olisi edes jonkun verran oikeudenmukaisuutta, olisi ruotsalainen Johnossi-duo selvästi nykyistä suositumpi bändi. Mutta koska näin ei ole, operoi Johnossi kotimaataan lukuunottamatta marginaalissa, eikä sen suuruutta ole edes kriitikoiden parissa (vielä) tunnustettu. On helppoa, ja ehkä hivenen turhan optimistista povata Johnossille suurta tulevaisuutta. Vuosikymmeniä kestäneen kilpavarustelun myötä tilanne rockmusiikissa on valitettavasti ajatunut siihen tilaan, jossa todellisella lahjakkuudella ja loistavilla biiseillä ei vielä pitkälle pötkitä. Tämä lieneekin se sudenkuoppa, johon päällisin puolin hieman harmaalta vaikuttava Johnossi saattaa pudota.

Pohjatyönsä Johnossi on kuitenkin hoitanut erinomaisesti. Bändin omaa nimeään kantanut debyytti oli yhdessä Guillemotsin Through The Windowpanen kanssa vuoden 2006 paras levy, eikä All They Ever Wanted paljon tästä jälkeen jää. Ja kun ottaa huomioon, miten kestävää kulutusta debyytti on sietänyt, on hyvin mahdollista että All They Ever Wanted petraa asemiaan pitkässä juoksussa entisestään. Ensimmäisellä parilla kuuntelukerralla levy kuitenkin vaikutti hieman vaisulta, miltei pettymykseltä. Aivan kuin duon dynamiikka ja ihastuttava runttaus oli jäänyt takavasemmalle ja tilalle olisi tuotu silkkaa keskitempoista melskausta. Todellisen käännytystyön aloitti kuitenkin Bobby, yksi Johnossin uran parhaista kappaleista. Tarttuva melodia yhdistäminen räjähtävään kertosäkeeseen kuulostaa paperilla yksinkertaiselta, mutta käytännössä vaikealta. Johnossilta se onnistuu, pikanttien ”ett, två, tre”-huutojen kera. Ja kas - pian levy kuulostikin jo aivan mahtavalta.

Oli White Stripesista mitä mieltä tahansa, on Johnossi tällä hetkellä maailman paras rock-duo. Se, että yhtye onnistuu julkaisemaan täydelliselle debyytille onnistuneen seuraajan, on jo useammankin hatunnoston arvoinen teko. Puolikas tähti on pakko nipistää tulevien urotekojen varalle.