Julkaistu: 20.05.2008
Arvostelija: Jarmo Panula
Universal
Saadessani Valvomon kakkosalbumin arvioitavaksi tiesin tasan tarkkaan mitä odottaa. Levyllinen ylipirteitä, tyhjänpäiväisiä, mutta pahimmassa tapauksessa tiukasti takaraivoon painuvia renkutuksia, joissa on ska-kitaraa enemmän kuin laki sallii. Pitkäsoiton mitalla mikäkesiä siis. Muistattehan Mikä kesä? -kappaleen, tuon parin vuoden takaisen suvivirsien suvivirren, joka onnistuttiin sen ilmestyttyä soittamaan puhki jo ensimmäisen kesälomaviikon aikana. Harvassa lienevät ne ihmiset, jotka eivät kurotelleet kättä pidempää joko stereoidensa tai itsensä lopettamiseksi, kun biisin intro pärähti soimaan vastoin pienen ihmisen tahtoa jo tuhannetta kertaa saman kesän aikana. Uskomattoman ärsyttävää.
Hyi minua ja ennakkoluulojani. Valvomo osoittaa tällä levyllä tulleensa leimatuksi yhden hitin ihmeeksi ja Suomen viralliseksi kesäbiisibändiksi puolivahingossa tai tavallaan väärinkäsityksen kautta. Massa pitää bändin musiikkia täytenä roskana, mutta totuus on toinen. Nelikon omaperäinen pop-ska on toki peruslinjaltaan tanssittavaa, rentoa ja huoletonta, ja sitä takapotkuakin on levyllä suorastaan härski määrä, mutta mainitut asiat nyt vaan eivät kerro musiikin tasosta mitään, kun biisit toimivat hienojen kertosäkeidensä ja laulumelodioidensa turvin parhaimmillaan mainiosti.
Heti avauksena kuultava Mitä sitten ei synkistelyineen ole sitä tavallisinta Valvomoa, mutta loistavasti toimiva kokonaisuus se on erinomainen kertosäe kruununaan. Muina ässinä pakasta nousee Antti ja Ei ne kuule, jotka edustavat sitten sitä perinteisempää punavuorelaissointia. Toki niitä huonojakin biisejä levyllä on, siltä osastolta rumimpia risuja saa basisti Markiisin laulama Gestapo sekä levyn keskivaiheen väliinputoaja Täytyy.
Saatekirjeessä mainostetut kantaaottavat ja voimakkaat sanoitukset eivät ainakaan minun korviini mainitsemisen arvoisesti kantautuneet, mutta sen sijaan monet sooloilullaan levyä piristäneet vierailevat puhallinsoittajat tuottavat levylle pisteen tai pari ylimääräistä. Niin tai näin, Valvomo sai tämän albumin myötä allekirjoittaneesta vahvan niskalenkin. Unohtakaa Mikä kesä?, Valvomo ei ole sitä miltä se moisen pintaraapaisun perusteella näyttää.
Espoolaisnelikon menopopissa on jälkiä mm. ska-kitarasta, punkahtavasta rockista, dubista ja modernista tanssilattiapopista.
Kotisivut: www.valvomo.tv
(Päivitetty 21.05.2008)