Brother Firetribe: Heart Full Of Fire

Spinefarm

Brother Firetriben rockia, poppia ja metallia yhdistelevä kasarimikstuura herättää kansalaisten keskuudessa monenmoisia ajatuksia. 2000-luvulla kun on hankala ottaa tosissaan musiikkia, jossa häikäilemättömän kliseiden ja duurisointujen käytön keskellä kättä lyövät dingomaiset rumpusoundit, tinaturnermaiset taustakuorot ja särisevät disco-syntikat. Selvää onkin, että bändin ylilyöty 80´s-meininki ei kaikkiin pure ja myönnettäköön, että myös meikäarvostelijan piti sitä hetken aikaa sulatella. Loppupeleissä on kuitenkin myönnettävä, että se tärkein, eli biisiosasto on kunnossa

Heart Full Of Fire ei sisällä tykkiriffejä tai erikoisia sooloja, ja säkeistötkin ovat usein melko mitäänsanomattomia. Biisien voima piileekin vahvarakenteisissa kertosäkeissä, joista löytyy koukuttavaa melodiaa ja sopivaa popahtavuutta vaikka muille jakaa. Mikä parasta, selkeitä ja vahvoja kertosäkeitä on rakennettu biisiin kuin biisiin, ja vaikka klisekarikoita ei niiltäkään osin ole onnistuttu läheskään aina kiertämään, täydelliset mitäänsanomattomuudet on kitketty biisilistasta lähes kokonaan pois. Radiokaavoja on noudatettu myös suhteellisen tarkasti, mutta sitä en bändin yleistä sointia katsottaessa vaivaudu lukemaan heikkoudeksi.

Lyödään vielä pari yksityiskohtaa nippuun. Leveragesta tuttu Pekka Ansio Heino tulkitsee biisit rautaisella taidolla, eikä levyn taso jää jäsenten soittotaidoistakaan kiinni. Levyn soundeista en pidä, mutta tarkoituksellisesti kornin 80-lukuinen äänimaailma on kai tulkittava osaksi bändin juttua. Ja vielä sanoitukset: Ei paljon kehuttavaa, tekisi vain tässäkin lauseessa tietty vuosikymmen mainita.

BFT:n tyyli on se mikä on, eikä siitä juuri tämän kolmivarttisen aikana poiketa. Kyllähän tällaiselle tavaralle oma, vankka kannattajakuntansa löytyy ja en todellakaan väitä, etteikö biisipuolelta löytyisi muutama oikeinkin hyvä veto. Äärettömän helppoa kuunneltavaa tämä on, ja mainittakoon se vielä kerran: Kasaria henkeen ja vereen. Levy kuuluu niihin, joiden kehumisesta toimittajan uskottavuus saattaa kärsiä, mutta ei voi mitään, kolme tähteä tämä ansaitsee.