King Of All The Animals: Paper Beats Rock

Pyramid

Levyjen tekeminen ja julkaistuksi saaminen ei ole aina helppoa. Joillakin palaa studio ja kappaleet tuhoutuvat, toiset tarvitsevat terapeuttia avuksi ja useimmat jäävät ikuisesti autotalliin soittelemaan. Tarina King Of All The Animalsin levyn valmistumisesta on sen sijaan piristävää luettavaa. Miehekkään nimen taakse kätkeytyvä Tigerbombsin puolikas Pepe Trouble päätti laittaa päässään pyörineet biisit narulle parin kaverin avustuksella vaikkapa ilmaista nettilevitystä varten, mutta yhtäkkiä kasassa oli yli kolmekymmenpäinen vierasjoukko suomalaisen indien kermaa sekä projektin julkaisusta kiinnostunut taho. Näin syntyi Paper Beats Rock.

Ensitapaamisella Paper Beats Rock jättää hyvin valjun vaikutelman. Poissaolollaan loistavat Tigerbombsista tuttu riehakkuus ja tarttuvat melodiat. Kuten useimmiten, myös Paper Beats Rockin tapauksessa syvempi tarkastelu alkaa kuitenkin lopulta kantaa hedelmää, ja pikkuhelmiäkin alkaa erottua massan joukosta. Samae Koskisen tulkitsema sinkkubiisi Never Have I Ever nostaa ensiksi päätään rennolla rullaavuudellaan, mutta todelliseksi ykköshitiksi nousee The Cologne Beat, jonka melodia on tarpeeksi vahva ja iskevä jäädäkseen päähän pyörimään. Monet muut levyn kappaleet kärsivät unohdettavuudesta – niitä kuuntelee kyllä mielellään, mutta jälkeenpäin niitä ei jää kaipaamaan.

Pepe Troublen sävellykset ja vierailijoiden soitto- ja laulusuoritukset ovat kautta linjan laadukkaita, mutta pieneltä näpertelyn maulta ei voi välttyä. Usein juolahtaa mieleen, että levyä on varmasti ollut nautinnollisempaa tehdä kuin mitä sitä on kuunnella. Paper Beats Rock on nimittäin paljon vähemmän kuin osiensa summa. Esimerkiksi Samae Koskinen, Janne Laurila, Pintandwefall, Astrid Swan ja Risto Ylihärsilä ovat tehneet omilla tahoillaan niin kiinnostavaa jälkeä, että King Of All The Animalsin harmiton nössö-pop tuntuu väkisinkin vaisulta.

Kaiken kaikkiaan Paper Beats Rock on kuitenkin positiivinen paketti. Levy sopii mukavasti kesäiseen kevätpäivään, mutta lahjomaton ihokarvamittari ei vain suostu värähtämään kunnolla missään vaiheessa. Vaikka King Of All The Animals ei aivan leijonan kaltaisia syömähampaita vielä omistakaan, korvaa se puutteet vaivattomuudella ja positiivisella asenteellaan.